Kristilliset arvot perustuvat Raamatun opetuksiin.[1][2] Kristittyjen on sanottu ajattelevan, että kristilliset arvot perustuvat Jumalan kunnioittamiseen ja hänen käskyjensä noudattamiseen.[3] Piispa Aimo T. Nikolainen pitää kristillistä etiikkaa velvollisuuksiin perustuvana, ei arvoetiikkana.[4]
Vanhan testamentin eksegetiikan dosentti Pekka Särkiön mukaan kristilliset arvot ovat välineitä kristillisen uskon todeksi elämiseen. Ne nousevat Raamatusta, jossa ne on tiivistetty kymmeneen käskyyn. Nämä kristillisten arvojen sisältönä osaltaan toimivat käskyt Jeesus tiivisti rakkauden kaksoiskäskyyn. Särkiö toteaa myös, että ”kristinuskon ydin ei ole arvoissa, vaan armossa – Kristuksen sovitustyössä syntiin langenneen maailman pelastamiseksi.”[2]
Pappi ja päätoimittaja Jaakko Heinimäen mukaan kristillisistä arvoista vallitsee erilaisia näkemyksiä, ja niillä perustellaan monenlaista, vastakkaistakin, toimintaa. Heinimäen mukaan kristilliset arvot perustuvat Jeesuksen opetuksiin ja Paavalin kirjeisiin, ja niitä ovat kultainen sääntö, heikoimman asemaan asettuminen, kunnioituksen ja yhdenvertaisuuden ilmapiiri, oman edun tavoittelun torjuminen sekä kostosta pidättäytyminen.[1]
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispa Jari Jolkkonen kommentoi kristillisten arvojen käsitettä vuonna 2015. Hänen mukaansa luterilaiselle kirkolle on vieras sellainen tulkinta, jossa kristilliset arvot ymmärretään arvoiksi, jonka vain kristityt voivat saavuttaa. Luterilaisen käsityksen mukaan moraali on yleisinhimillistä. Arvoja voidaan perustella järjellä vetoamatta uskonnollisiin auktoriteetteihin. Toisaalta kristillisillä arvoilla voidaan tarkoittaa myös tiettyä tapaa laittaa arvoja järjestykseen. Tässä laajassa merkityksessä kristilliset arvot liittyvät kristilliseen käsitykseen maailman alkuperästä ja ihmisen päämäärästä. Kristillisen ihmiskäsityksen mukaan ihminen on Jumalan luoma, langennut ja sovitusta tarvitseva.[5] Myös teologi Kari Kuulan mukaan kristilliset arvot eivät tarkoita vain etiikkaa, vaan ne viittaavat laajemmin koko kristilliseen maailmankatsomukseen.[6]
Kirkkohistorian dosentti Kimmo Ketolan mukaan kristillisillä arvoilla on perusteltu hyvin monenlaisia poliittisia liikkeitä.[7] Suomessa kristilliset arvot yhdistetään politiikassa joskus konservatiivisuuteen ja kansallismielisyyteen[8] sekä kristillisdemokraattien kaltaisiin puolueisiin ja herätyskristillisyyteen.[5] Euroopassa kristillisiä arvoja ovat korostaneet Italian pääministerin Giorgia Melonin kaltaiset suverenistit.[9]
Tärkeimmistä kristillisistä arvoista on julkaistu monia erilaisia kokoelmia. Esimerkiksi yhdysvaltalaisen adventistisen kustantamon vuonna 2000 julkaisemassa kirjassa kasvatustieteen tohtori Donna J. Habenicht esittelee kristittyjen perheiden ja lasten kasvatuksen kannalta tärkeimpiä kristillisiä arvoja. Habenicht jakaa kristilliset arvot kymmeneen ryhmään. Jokaisen arvon pohjana on usko Jumalaan, ja Jumala kertoo useassa kohdassa Raamattua ihmisille, minkä periaatteiden mukaan heidän tulisi elää.[10]
- Usko Jumalaan[11]
- ”Hengen hedelmää taas ovat – – uskollisuus.” (Gal. 5:22–23)
- Kunnioitus[12]
- ”Osoittakaa kaikille arvonantoa, rakastakaa uskonveljiä, pelätkää Jumalaa, kunnioittakaa keisaria.” (1. Piet. 2:17)
- Vastuullisuus[13]
- ”Tee voimiesi mukaan se mikä tehtävissä on.” (Saarn. 9:10)
- Itsehillintä ja kohtuus[14]
- ”Hengen hedelmää taas ovat – – itsehillintä.” (Gal. 5:22–23)
- Rehellisyys ja suoraselkäisyys[15]
- ”Herra, pelasta minut valehtelijoiden käsistä, varjele heidän petollisilta puheiltaan.” (Ps. 120:2)
- Hyväntahtoisuus ja laupeus[16]
- ”Olkaa toisianne kohtaan ystävällisiä ja lempeitä ja antakaa toisillenne anteeksi, niin kuin Jumalakin on antanut teille anteeksi Kristuksen tähden.” (Ef. 4:32)
- Tyytyväisyys ja kiitollisuus[17]
- ”Olen oppinut tulemaan toimeen sillä, mitä minulla on.” (Fil. 4:11)
- Kärsivällisyys ja periksiantamattomuus[18]
- ”Ole ääneti Herran edessä, odota hänen apuaan!” (Ps. 37:7)
- Rauha ja nöyryys[19]
- ”Mutta nöyrät perivät maan, he saavat osakseen onnen ja rauhan.” (Ps. 37:11)
- Lojaalius ja sitoutuminen[20]
- ”Minä pysyn aina lähellä Herraa. Kun hän on oikealla puolellani, minä en horju.” (Ps. 16:8)
Piispa Aimo T. Nikolaisen mukaan kristinusko ei ole aksiologista etiikkaa, jossa olisi arvoja, vaan velvollisuusetiikkaa, joka perustuu moraaliseen velvollisuuteen. Siveellisyyden vaatimukset ilmaistaan siten velvollisuuksina, joita tulee noudattaa. Nikolainen kirjoitti vuonna 1962 teoksessa Kristillisen etiikan peruskysymyksiä:
Jeesus vaatii kuuliaisuutta taivaallisen isän tahdolle. – – Kristillinen siveellisyys on kokonaan riippuvainen Jumalan armahtavasta laupeudesta. Jumalan armo on siveellisyyden perusvaikutin. Se käyttäytyminen, jota Jumala vaatii, on heijastusta hänen omasta suhtautumisestaan meihin. – – Kristillisen etiikan perusedellytys on koko ihmisen muuttuminen, uudestisyntyminen. – – Kristuksen kaltaisuuteen keskittyvät kaikki siveellisyyden vaatimukset.[4]
Teologi Ari Koposen mielestä kristilliset arvot viittaavat historiallisiin tulkintoihin ja perinteeseen. Jeesus ei antanut etiikkaa vaan opetuksia. ”Esimerkiksi hänen vaatimuksensa rakastaa vihamiestä kuin itseään on täysin mahdoton ajatus panna etiikaksi.”[21] Arkkipiispa Tapio Luoman mukaan kristityn kutsumus ei ole ensi sijassa julistaa kristillisiä arvoja tai niihin perustuvia mielipiteitä. ”Sen sijaan meidät on kutsuttu pitämään esillä evankeliumin ainutlaatuista viestiä pieniä, heikkoja ja syntisiä ihmisiä rakastavasta Jumalasta, joka haluaa pelastaa koko maailman.”[21]
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
