Kotkan kaupunginteatteri

Kotkan kaupunginteatteri on Kotkassa toimiva ammattiteatteri. Keskuskadulla sijaitsevassa teatterirakennuksessa on kaksi näyttämöä. Suurella näyttämöllä on 362 paikkaa ja Naapuri-näyttämöllä 160 paikkaa. Teatterin näyttämönä myös toimivassa ravintola Kairossa Satamakadulla on 150 paikkaa.^[1]

Kotkan kaupunginteatteri

Historia

Ennen oman ammattiteatterin perustamista Kotkassa oli harrastajateatteritoimintaa ja siellä vieraili kiertäviä teattereita Viipurista ja Helsingistä. Vuonna 1907 Kotkaan valmistui työväentalo (nykyinen Kotkan konserttitalo), jonka rakentamisesta syntyneiden velkojen maksuun tarvittiin rahaa. Työväenyhdistys keräsi sitä muun muassa teatteriesityksillä ja näin 1908 Kotkaan syntyi Kotkan työväenteatteri. Kymmenisen vuotta myöhemmin Kotkaan perustettiin kilpaileva Kotkan Näyttämö (vuodesta 1934 Kymenlaakson Maakuntateatteri^[2]), joka oli puolestaan taustaltaan porvarillinen. Teatterit yhdistyivät 1940 ja uuden teatterin nimeksi tuli Kotkan Maakuntateatteri.^[3] Kotkan Kaupunginteatteri Oy muodostettiin vuonna 1951, ja sen koko osakekannan omistaa Kotkan kaupunki^[2].

Kotkan kaupunginteatteri on toiminut nykyisessä osoitteessa Keskuskadulla vuodesta 1948 lähtien arkkitehti Väinö Vähäkallion suunnittelemassa alun perin suojeluskuntataloksi vuonna 1927 rakennetussa talossa. ^[4] Teatteria laajennettiin vuonna 1961.^[5] Vuosina 2004–2005 tiloihin tehtiin merkittävä laajennus ja peruskorjaus. Varsinaisen teatterirakennuksen lisäksi Kotkan kaupunginteatteri on esiintynyt ravintola Kairossa vuodesta 1986.^[6] Teatterirakennuksen edustalle pystytettiin vuonna 2005 Kotkan veistospromenadiin kuuluva Olavi Mantereen veistos Ovidiuksen tanssi^[7].

Teatterinjohtajia

• Kalervo Nissilä (1970–1972)^[8]
• Jouko Turkka (1973–1975)^[9]
• Lauri Väärä (1975–1980)^[9]
• Markku Savolainen (1980-1996)^[10]

Aiempia ohjaajia ja näyttelijöitä

Maria Aro (1969–1971)[11][12] Joel Asikainen (1961–)[13] Orma Aunio (1963–)[14] Kaiho Aunesneva (1983–1985)[15][16] Matti Brandt (1975–)[9] Ritva Carpelan-Mäkinen (–1969)[11] Riitta Elstelä (1963–, –1975)[14][9] Eija Grönberg (1969–)[11] Edvin Haapalainen (1969–1971)[11][12] Heli Haapalainen (1991–)[17] Jaakko Haapanen (1963–)[14] Seija Haarala (–1961)[13] Irmeli Heinänen (ohjaaja, 1963–)[14] Anita Heikkinen (–1969)[11] Elina Hoffrén (–1961)[13] Arvo Honkanen (1963–)[14] Veikko Honkanen (–1975)[9] Eila Ilenius (1975–1983)[9][15] Jouni Jalarvo (1977–)[18] Jukka Juolahti (1985–)[16] Tauno Kajander (–1971)[12] Aarre Karén (1961–)[13] Eira Karén (1961–)[13] Saara Kelkka (1983–)[15] Pekka Ketonen (1983–[15], 1991–[17]) Anna-Maija Kokkinen (1977–)[18] Sirkka Kokkonen (1969–)[11] Elina Kolehmainen[14] Markku Kontro (–1977)[18] Rolf Labbart (1961–)[13] Väinö Lahti (1963–)[14] Ami Laiho (1969–)[11] Harri Leskinen (1991–)[17] Pasi Luukkonen (1975–)[9] Pertti Maja (–1969)[11]

Saara Markkanen (–1985)[16] Elina Mattila (1991–)[17] Esko Mattila (–1961)[13] Seppo Mäki (1961–1963)[13][14] Matti Mäntylä (1985–)[16] Ari Määttänen (–1969)[11] Olavi Niemi (–1961)[13] Timo Nissi (1969–)[19] Heikki Nousiainen (1969–)[19] Ritva Oksanen (1963–)[14] Esa Pakarinen Junior (–1975)[9] Tapio Parkkinen (ohjaaja, 1969–1971)[19][12] Aarre Pekkarinen (–1975)[9] Veijo Peltola (–1969)[11] Martti Pennanen[14] Leo Pentti (–1975)[9][14] Aliisa Pulkkinen (1981–1985)[20][16] Kari Rakkola (1991–)[17] Liisa Roine (1961–1963)[13][14] Jaana Saarinen (1980–)[20] Vieno Saaristo (–1969)[11] Mauri Saikkonen (1969–)[19] Färid Salavat (–1969)[11] Eeva Salminen (1971–)[12] Sauli Seppälä (1975–)[9] Leena Takala (1961–)[13] Veikko Tiitinen (1971–)[12] Kielo Tommila (1975–1977, 1985–)[9][18][16] Olli Tuominen (1971–)[12] Maija-Liisa Turkka (–1975)[9] Rauha Valkonen (1971–)[12] Vesa Wallgren (1981–1983)[20][15] Lahja Vilén (1961–)[13] Rauno Virtanen (1991–)[17]

Lähteet

1. Näyttämöt Kotkan kaupunginteatteri. Viitattu 23.8.2011.
2. Historia, Kotkan teatteri. Viitattu 2.5.2022
3. Kotkan kaupunginteatteri juhlii 110-vuotista taivaltaan 20.2.2008. Yle. Viitattu 30.4.2009.
4. Kansalliskirjasto
5. Kotkan kaupunki, kaavaselostus 2019, viitattu 20.10.2023
6. Historia Kotkan kaupunginteatteri. Arkistoitu 24.8.2011. Viitattu 23.8.2011.
7. Olavi Mantere Kotkan taiteilijaseura. Viitattu 2.5.2022
8. Jouko Turkka vahvoilla Kotkaan. Helsingin Sanomat, 7.11.1972, s. 17. Näköislehti (maksullinen).
9. Näyttelijäkierros jatkuu. Muutto vilkasta kautta koko maan. Helsingin Sanomat, 5.2.1975, s. 15. Näköislehti (maksullinen).
10. Käyhty, Aila: Markku Savolainen pysyy Mikkelissä. Helsingin Sanomat, 5.9.1998. Artikkelin maksullinen verkkoversio. Viitattu 9.11.2024.
11. Ostajan markkinat näyttelijäpestissä. Helsingin Sanomat, 2.2.1969, s. 19. Näköislehti (maksullinen).
12. Vaihto vilkasta maan teattereissa. Helsingin Sanomat, 2.2.1971, s. 15. Näköislehti (maksullinen).
13. Nayttelijävaihdosten vyöry kautta maan teattereitten Kansanteatterista lähtee 13. Helsingin Sanomat, 17.3.1961, s. 25. Näköislehti (maksullinen.
14. Näyttelijämarkkinat jatkuivat kiivaina. Helsingin Sanomat, 16.3.1963, s. 18. Näköislehti (maksullinen).
15. Kiinnitykset loppusuoralla: Pienissä teattereissa vilkkain näyttelijävaihto. Helsingin Sanomat, 2.2.1983, s. 20. Näköislehti (maksullinen).
16. Teatterien verenvaihto on vilkasta. Helsingin Sanomat, 2.2.1985, s. 27. Näköislehti (maksullinen).
17. Työtilaisuudet sopimuksia tärkeämpiä teattereiden kiinnityskierroksella. Helsingin Sanomat, 15.2.1991, s. 19. Näköislehti (maksullinen).
18. Turusta suunta Helsinkiin. Näyttelijäkierros hitaasti liikkeelle. Helsingin Sanomat, 28.1.1977, s. 19. Näköislehti (maksullinen).
19. Paikkoja rittävästi näyttelijäalokkaille. Helsingin Sanomat, 2.2.1969, s. 19. Näköislehti (maksullinen).
20. Teatterin korttipakka sekoittuu. Helsingin Sanomat, 1.2.1981, s. 19. Näköislehti (maksullinen).

Aiheesta muualla

• Kotkan kaupunginteatterin sivusto