Korjausrakentaminen

Korjausrakentaminen eli saneeraus tarkoittaa olemassa olevan rakennuksen tai muun rakennelman laajaa yhdellä kertaa tapahtuvaa korjaamista tai muuttamista. Rakennuksen tai muun rakennelman kestoiän aikana näin laajoja toimia tehdään vain muutaman kerran. Korjausrakentamiseen liittyy usein rakenteiden ja laitteiden kunnossapitoa, jota tehdään myös kiinteistön ja rakenteiden hoitoon liittyvänä työnä.

Peruskorjausta kipeästi kaipaava silta.

Utajärven kirkon korjaus kesällä 2009.

Korjausrakentamisen toiminnot

Sen mukaan onko korjausrakentamisen tavoitteena muuttaa, kasvattaa vai säilyttää rakennusta tai rakennelmaa, toiminnot voidaan jakaa seuraavasti:

• peruskorjaus on korjausrakentamista, jossa rakennelma korjataan yhtä hyväksi kuin se oli uutena.
• perusparannus pyrkii ylittämään rakennelman aiemman laatutason ja tekemään toiminnallisuuden entistä paremmaksi
• uudistaminen modernisoi esimerkiksi tilajakoa, rakennusosia tai laitteistoja,
• lisärakentaminen laajentaa pinta-alaa rakennuksen tai rakennelman sisä- tai ulkopuolelle tehtävin uusin rakentein,
• konservointi pyrkii säilyttämään olemassa olevaa rakennustekniikkaa,
• entisöiminen eli restaurointi pyrkii palauttamaan entisiä arvoja tai rakennustapoja eli säilyttämään tai palauttamaan esimerkiksi rakennuksen arkkitehtuuria, ja
• rekonstruointi on uuden kopion rakentamista hävinneestä rakennelmasta säilyneiden jäänteiden tai asiakirjojen perusteella.

Korjausrakentamisen sääntely

Korjausrakentamisessa on noudatettava viranomaisten antamia rakennusmääräyksiä soveltuvin osin. Vanhan rakennuksen korjaamisen yhteydessä ei ole kuitenkaan pakko noudattaa uusimpia rakennusmääräyksiä, vaan siinä voidaan myös soveltaa niitä määräyksiä, jotka olivat voimassa kun rakennus tehtiin^[1]. Valmistumisajan rakennusmääräysten noudattaminen on usein rakennusteknisesti turvallisempi ratkaisu, koska eri aikakausien rakennustekniset ratkaisut poikkeavat usein huomattavasti toisistaan.

Katso myös

• Rakennushistoriallinen selvitys