Korisliiga-kausi 2015–2016 oli 76. kausi, jolloin pelattiin miesten koripallon Suomen mestaruudesta. Kauteen lähti hallitsevana mestarina Joensuun Kataja, joka voitti runkosarjan mutta putosi Korisliigan ensimmäisenä runkosarjavoittajana jo puolivälierissä. Runkosarja alkoi 3. lokakuuta ja päättyi 26. maaliskuuta. Mestaruuden voitti historiansa neljännen kerran Kouvot, joka voitti loppuotteluissa 4–1-voitoin Tampereen Pyrinnön. Sarjasta putosi lapualainen Kobrat.
| Korisliiga-kausi 2015–2016 | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Joukkueita | 10 | ||||||
| Sarjan MVP |
 Teemu Rannikko(Joensuun Kataja) |
||||||
| Korikuningas |
 Lamont Jones(Kobrat) |
||||||
| Finaalien MVP |
D. J. Richardson (Kouvot) |
||||||
| Runkosarjan voittaja | Joensuun Kataja | ||||||
| Mitalistit | |||||||
 Kultaa |
Kouvot | ||||||
 Hopeaa |
Tampereen Pyrintö | ||||||
 Pronssia |
BC Nokia | ||||||
|
|||||||
Erinomaisen runkosarjan pelannut Katajan Teemu Rannikko antoi pääsarjahistorian ensimmäisenä pelaajana yli kymmenen koriinjohtanutta syöttöä ottelua kohden ja valittiin ensimmäisenä pelaajana kolme kertaa peräkkäin kuukauden pelaajaksi. Rannikko valittiin myös Korisliigan Vuoden pelaajaksi. Kouvojen D. J. Richardson valittiin sekä Vuoden ulkomaalaispelaajaksi että loppuottelujen arvokkaimmaksi pelaajaksi. Kauden suurimpia puheenaiheita olivat neljännen ulkomaalaispelaajan salliminen joukkueen pelaavassa kokoonpanossa, Bisons Loimaan sekä KTP-Basketin talousvaikeudet sekä Salon Vilppaan kehittynyt fanitoiminta. Korisliiga teki tällä kaudella uudet katsojakeskiarvoennätyksensä niin runkosarjassa, pudotuspeleissä kuin kaikki ottelut mukaan luettuina, ja seuroista Vilpas ja Kouvot tekivät pudotuspeleissä uudet katsojaennätyksensä. Kaikki ottelut olivat ensimmäisen kerran katsottavissa Fanseat-palvelun kautta.
Sääntömuutokset
Suomen Koripalloliitto päätti ensimmäisen kerran toukokuussa 2015 kaudella 2015-2016 voimaan tulevista säännöistä. Eritoten muokattiin rangaistuspykäliä edustuskelvottoman pelaajan peluuttamisesta ja pelaamisoikeuden laajentamisesta rinnakkaislisenssillä. Pelaajien edustuskelvottomuudesta kiisteltiin kaudella 2014–2015 huomattavasti, ja uusien sääntöjen mukaan vanhan 0–40-pisteisen tappiorangaistuksen lisäksi edustuskelvotonta pelaajaa peluuttanutta joukkuetta voidaan rankaista mm. pistemenetyksellä, kotikenttäedun menetyksellä tai pelaamisella tyhjälle katsomolle. Rinnakkaislisenssillä pelaaminen Korisliigassa aiheutti edelliskaudella aiheettomiksi todettuja valituksia, ja uusien sääntöjen mukaan kaksoislisensoidun pelaajan pelaamisoikeus säilyy kummassakin joukkueessa kauden loppuun asti. Vanhojen sääntöjen mukaan kaksoislisenssipelaajan oli siirtotakarajan umpeutuessa päätettävä, kumpaa joukkuetta hän loppukauden edustaa.[1]
Suuri muutos tuli myös seurojen keskenään sopimaan epäviralliseen herrasmiessopimukseen, jonka myötä joukkueen kokoonpanossa sallitaan jatkossa neljä ulkomaalaispelaajaa kolmen sijasta. Muutos hyväksyttiin äänestyksessä äänin 7–4, mikä herätti huolta perinteisten kasvattajaseurojen puolesta. Joukkueiden, joilla ei ole tarpeeksi tasokasta omaa juniorituotantoa uskotaan hyötyvän päätöksestä.[2][3][4] Kauden aikana muun muassa Pentti Salmi kritisoi neljän ulkomaalaispelaajan käyttöä Bisonsin ja KTP:n talousongelmien tultua julki[5].
Sarjasta vetäytymiset
Edelliskauden päätyttyä taloutensa kanssa ongelmissa ollut Tapiolan Honka päätti olla hakematta lisenssiä kaudelle 2015–2016, ja seuran taustayhtiö Korishonka Oy lopetti toimintansa.[6] Toinen talousongelmista kärsinyt seura, vuodesta 1990 pääsarjassa pelannut Namika Lahti, ilmoitti toukokuun 2015 viimeisenä päivänä luopuvansa Korisliigan sarjapaikastaan.[7] Seuraavana päivänä tiedotettiin seuran miesten edustusjoukkueen taustayhdistys Lahden NMKY:n hakeutumisesta konkurssiin.[8] Namika Lahti pelasi kotiottelunsa yhdessä Suomen hienoimmista koripalloareenoista, Lahden suurhallissa, ja seuran A-pojat olivat juuri voittaneet ikäluokkansa Suomen mestaruuden.[9][10] Tärkeäksi syyksi Namikan konkurssiin kerrottiin sitoutuvien taustahenkilöiden puute.[11][12][13] Toinen konkurssiin hakeutumisen syy olivat talousongelmat, etenkin vanhat velat. Myös uuden areenan vuokra oli vanhaan nähden kaksinkertainen.[14][15] Namika Lahden velkamääräksi kerrottiin lopulta 400 000 euroa.[16]
Myös muutamilla muilla Korisliigaseuroilla oli ollut taloudellisesti haastavaa.[17] Namikan konkurssi tuli Suomen Koripalloliitolle sen toiminnanjohtajan mukaan yllätyksenä. Korisliigaan avautuneita paikkoja tarjottiin ensisijaisesti I-divisioona A:n kärkipäähän sijoittuneille Korihaille ja Oulun NMKY:lle.[18] Korihait kieltäytyi tarjouksesta aikaisempaan periaatepäätökseensä vedoten,[19][20] eikä Oulun NMKY:kään ottanut tarjottua sarjapaikkaa vastaan.
Sarjajärjestelmä
Toukokuun päätöksellä Korisliigaa päätettiin täydentää 12 joukkueeseen ja runkosarjan ottelumäärä pudotettiin 34:ään. Päätöksen tarkoitus oli auttaa kansainvälisiä otteluita pelaavia joukkueita ja antaa joukkueille enemmän harjoitusaikaa kauden aikana, minkä toivottiin myös auttavan pelaajien kehittymisessä. Runkosarja oli tarkoitus pelata kolminkertaisena sarjana ja paikallistasauspelinä, jolloin jokainen joukkue olisi pelannut 17 kotiottelua. Pudotuspeleistä puolivälierät pelataan vanhaan tapaan paras viidestä -järjestelmällä, mutta sekä välierät että loppuottelusarja pidennettiin paras seitsemästä -muotoon.[21]
Kahden joukkueen sarjasta luopumisen johdosta Koripalloliitto kokoontui kuitenkin uudestaan kesäkuun puolivälissä ja muutti päätöstään. Sarjalisenssi myönnettiin kymmenelle joukkueelle, jotka pelaavat nelinkertaisen runkosarjan. Runkosarjan kahdeksan parasta joukkuetta jatkavat pudotuspeleihin ja viimeinen putoaa Divisioona A:han. Ottelumäärän pienenemisen toivottiin jälleen helpottavan kansainvälisiin kilpailuihin osallistuvien joukkueiden urakkaa.[22] Sarjajärjestelmä vahvistettiin ja otteluohjelma julkaistiin 21. heinäkuuta 2015.[23]
Korisliigan joukkueista Joensuun Kataja ja KTP-Basket osallistuivat kauden aikana uuteen kansainväliseen sarjaan, FIBA Europe Cupiin.[24] Suurena muutoksena uudessa sarjassa alettiin maksaa seuroille kotiotteluiden järjestelykuluja ja menestyksen mukaan[25].
Juuri ennen kauden alkua Koripalloliitto ilmoitti vaihtavansa Korisliigan logon mainostoimistolta tilattuun, tekstipainotteiseen uuteen versioon, mikä liittyi liiton laajempaan visuaalisen ilmeen uudistamiseen.[26] Uusi logo otettiin vastaan huomattavan ristiriitaisin mielipitein.
Runkosarjassa tehtiin uusi katsojakeskiarvoennätys, 939 katsojaa per ottelu. Vilpas ja Kouvot keräsivät kotiotteluihinsa keskimäärin yli 1200 katsojaa, ja nelinumeroiseen keskiarvoon ylsivät myös Kataja ja Seagulls. Tuhannen katsojan raja rikottiin 37 prosentissa otteluissa, kun neljä vuotta aikaisemmin sama lukema oli 17 %.[27] Myös pudotuspeleissä tehtiin uusi katsojakeskiarvoennätys, 1578 katsojaa per ottelu. Koko kauden uudeksi ennätykseksi muodostui 1048 katsojaa ottelua kohden.[28]
Salon Vilpas kirjautti kauden loppupuolella korkeita katsojamääriä, muun muassa seuraennätyksensä, 1860 katsojaa, puolivälieräottelussa Kouvoja vastaan 7. huhtikuuta 2016.[29] Myös Kouvot teki uuden katsojaennätyksensä, kun sen Kouvolan jäähallissa pelattua toista kotivälieräottelua oli katsomassa 2909 henkilöä.[30] Seuran yleisöennätys nousi kolmannessa loppuottelussa 3047 katsojaan ja lopulta viidennessä, mestaruuden ratkaisseessa kotiottelussa 3733 katsojaan.
Suomen Koripalloliitto teki kesäkuussa 2015 Elisan kanssa 3+1-vuotisen sopimuksen, jolla Korisliigan televisiointi ja sarjan markkinointi tapahtuivat Elisan kautta. Korisliigan kaikki runkosarja- ja pudotuspeliottelut näkyivät Elisa Viihde -palvelussa, ja ne olivat katsottavissa sekä koti- että ulkomailla, myös mobiililaitteilla. Tuotannossa käytettiin edelliskauden KorisliigaTV:tä varten asennettua automaattikamerajärjestelmää. Myös monikameratuotantoja tehtiin useita. Yhteistyön myötä parannettiin myös peliareenojen verkkoyhteyksiä. Osapuolet tiedottivat järjestelyistä tarkemmin syyskuussa 2015.[31]
Kaikki Korisliigan kauden 2015–2016 ottelut lähetettiin verkkopohjaisen Fanseat-palvelun kautta. Lähes kaikki ottelut näkyvät myös Elisa Viihde -palveluun liittyneiden televisioiden Fanseat-kanavilta. Edellisen kauden tapaan myös Yleisradio ja Ilta-Sanomien ISTV näyttivät otteluita jonkin verran.
Automaattikameroiden kuvauksen laatua pyrittiin parantamaan kauden aikana. Ongelman ratkaisu hidastui Keemotion-yrityksen Sébastien Bellinin loukkaannuttua pahoin Brysselin terroristi-iskuissa 22. maaliskuuta 2016.[32]
Kaikki pudotuspelit lähetettiin Fanseatilla. Loppuottelut televisioitiin YLE TV2:ssa kolmannesta ottelusta alkaen. Kaikki loppuottelut radioitiin YLE Puheella.[33]
Helmikuussa 2016 Bisons Loimaan edustusjoukkue-osakeyhtiön johto ilmoitti Bisonsilla olevan talousongelmia. Joukkue antoi pelaajilleen alustavan luvan neuvotella siirtymisestä muihin seuroihin.[34] Asiantuntijat spekuloivat mahdollisten pelaajasiirtojen vaikuttavan merkittävästi kauden voimasuhteisiin.[35][36] Bisons päätti luopua ensi kaudesta lähtien kansainvälisistä sarjoista, ja joukkue pyysi lisärahoitusta sponsoreiltaan.[37] Usea Bisonsin avainpelaaja lähti seurasta,[38] minkä johdosta joukkue pelasi yhden ottelun harvinaisesti vain suomalaispelaajilla.[39] Poistuneiden pelaajien tilalle Bisons hankki kulukorvaukseen suostuneita ulkomaalaispelaajia, kuten Alankomaiden maajoukkuepelaaja Yannick Franken[40]. Maaliskuun alussa Loimaalla oli yhä 100 000 euron vaje.[41][42] Bisons BC Oy:n toimitusjohtaja irtisanoutui toimestaan 18. maaliskuuta[43].
Helmikuun lopussa 2016 myös vuodesta 1957 lähtien vain yhden kauden Suomen pääsarjan ulkopuolella pelanneella KTP-Basketilla ilmoitettiin olevan talousvaikeuksia[44]. Joukkueen budjettivaje kuluvalta kaudelta oli 60 000 euroa, samoin edelliskausien velkamäärä. Seuran puheenjohtaja Jyrki Lindström oli rahoittanut KTP:tä niin paljon, että hän oli henkilökohtaisesti lähes varaton[45]. Joukkueen talousvaikeuksien tultua julkisuuteen sille tarjottiin apua muun muassa faneilta[46] ja vastaavissa pelastustehtävissä onnistuneilta toimijoilta.[47][48]
Samaan aikaan KTP:n talousongelmien uutisoinnin kanssa urheiluseurojen talousongelmista puhuttiin laajemminkin. Useat Suomen jääkiekon pääsarjaseurat olivat tehneet Yleisradion selvityksen mukaan satojen tuhansien tai jopa miljoonien eurojen tappioita tilikautta kohden.[49] Kirjoittaja Hippo Taatilan mukaan Bisonsin talousongelmien taustalla oli joukkueen välttämätöntä jatkuvaa menestystä vaatinut budjetointi, ja KTP:llä oli ei-optimaalisesti kootun joukkueen johdosta pelillisiä ongelmia.[42]
Runkosarja alkoi 3. lokakuuta ja päättyy 26. maaliskuuta. Runkosarjaotteluista Seagulls–Bisons pelattiin 4. lokakuuta poikkeuksellisesti suuremmalla areenalla, Helsingin jäähallissa.[23] Ottelua seurasi paikan päällä 3043 katsojaa.[50] Kauden aikana Salon Vilppaan fanitoiminta aktivoitui Korisliigan mittakaavassa poikkeuksellisen suureksi[51][52][53]. Vilpas teki seuran katsojaennätyksen 27. helmikuuta 2016, kun 1848 katsojaa seurasi Salohallissa sen voittoa KTP:stä.[54][55]
KTP-Basket jäädytti Pertti Marttilan pelinumeron 12 kotiottelussaan 7. lokakuuta 2015.[56][57]
Pyrinnön Damon Williams antoi joulukuussa 42-vuotissyntymäpäivänään sarjan historian toisena pelaajana 2000. koriinjohtaneen syötön.[58] Helmikuussa 2016 hän nousi Korisliigan historian eniten peliminuutteja runkosarjassa kirjauttaneeksi pelaajaksi[59]. Williamsin lisäksi myös Katajan Petri Virtanen ylitti kauden aikana 15 000 pelatun runkosarjaminuutin rajan.[60]
Joulukuussa Pekka Saros tuomitsi 1000. Korisliiga-ottelunsa. Hän oli kaikki palloilulajit huomioiden eniten otteluita Suomen aikuisten pääsarjoissa tuominnut henkilö.[61][62][63]
Joensuun Kataja pelasi kansainvälisiä otteluita tammikuun loppuun saakka mutta pysyi rasituksesta huolimatta runkosarjan kärkipaikalla muun muassa tehokkaasti pelanneen Teemu Rannikon ansiosta.[64] Maaliskuussa Rannikko antoi Korisliigan historian kolmantena pelaajana 1500. koriinjohtaneen syötön runkosarjassa.[65]
Maaliskuussa Karhu voitti Kouvot vierasottelussa Lawrence Kinnardin viime hetken korilla. Ottelutallenteen mukaan Kinnardin heitto lähti peliajan päättymisen jälkeen, mutta videotarkistuksia ei Korisliigassa kaudella 2015–2016 käytetty. Kouvot jätti tilanteesta vastalauseen Koripalloliitolle vedoten tasaisen sarjataulukon mahdollisen sijoituksen putoamisen johdosta menetettävään kotiotteluun ja tästä koituviin taloudellisiin tappioihin.[66] Koripalloliitto jätti tilanteen tutkimatta vedoten siihen, että Kouvot jätti vastalauseen liian myöhään.[67]
Runkosarjan lopussa Helsinki Seagullsin suuromistajien uutisoitiin liittyneen mukaan Helsinki Garden -monitoimiareenaprojektiin, minkä johdosta Seagullsin spekuloitiin siirtyvän pelaamaan areenakompleksiin sen valmistuttua.[68][69][70]
Sarjataulukko
|
|
Pelaajien tilastot
Pisteet
Ensimmäistä kauttaan Suomessa pelannut ja tammikuussa 2016 muualle siirtynyt Kobrien Lamont Jones voitti korikuninkuuden 20,15 pisteen keskiarvolla. Korikuninkuuteen oikeuttanut pistekeskiarvo oli pienin sitten kauden 2008–2009. Jones oli ainoa kauden aikana yli 20 pisteen keskiarvoon yltänyt pelaaja. Eroa pistetilaston toiseksi tulleeseen Dragan Labovićiin kertyi yli piste ottelua kohden. Huomionarvoista on, että tilaston kärkiviisikon runkosarjan päätösjoukkueista vain Trevis Simpsonin Kataja ei sijoittunut runkosarjassa kolmen viimeisen joukkueen joukkoon. Paras suomalainen kauden pistetilastossa oli 14:nneksi 14,97 keskiarvollaan sijoittunut Katajan Teemu Rannikko, jonka lisäksi kukaan muu suomalaispelaaja ei yltänyt yli 13,5 pisteeseen per ottelu. Runkosarjan korkeimmasta yksittäisen ottelun pistemäärästä (38) vastasi Pyrinnön Damon Williams 20. lokakuuta 2015 pelatussa ottelussa Seagullsia vastaan.[71]
| # | Pelaaja | Seura | Ottelut | Keskiarvo |
|---|---|---|---|---|
| 1. | Lamont Jones |
Kobrat | 20 | 20,15 |
| 2. |  Dragan Labović |
BC Nokia | 23 | 19,13 |
| 3. | Trevis Simpson |
Joensuun Kataja | 35 | 18,11 |
| 4. | Austen Rowland |
Kouvot / Kobrat | 20 | 17,90 |
| 5. | Devonne Giles |
KTP-Basket | 36 | 17,47 |
Levypallot
Pyrinnön 201-senttinen ja 42-vuotias Damon Williams voitti 12. pääsarjakaudellaan ensimmäisen runkosarjan korikuninkuutensa 9,39 levypallon keskiarvolla. Kyseessä oli sarjan historian ensimmäinen kerta, kun kaudesta 1979–1980 tilastoitu kategoria voitettiin alle 10,00:n keskiarvolla. Williamsin voitto ratkesi vasta viimeisellä runkosarjakierroksella, jonka myötä Kouvojen Ville Kaunisto jäi toiseksi. Kauniston lisäksi suomalaispelaajista Loimaan Tuukka Kotti ylsi tilastossa 20 parhaan joukkoon (14:s) 6,90 keskiarvollaan. Kauden korkein yksittäisen ottelun levypallomäärä oli 20, jonka Kobrien Damen Bell-Holter saalisti 24. lokakuuta 2015 pelatussa ottelussa Vilpasta vastaan. Kauden hyökkäyslevypallotilaston voitti KTP:n Aleksander Herrera 3,43 keskiarvollaan ja puolustuslevypallotilaston Seagullsin Jason Conley 6,88 keskiarvollaan.
| # | Pelaaja | Seura | Ottelut | Keskiarvo |
|---|---|---|---|---|
| 1. | Damon Williams |
Tampereen Pyrintö | 36 | 9,39 |
| 2. | Ville Kaunisto |
Kouvot | 36 | 9,31 |
| 3. | Devonne Giles |
KTP-Basket | 36 | 9,28 |
| 4. | Monyea Pratt |
Salon Vilpas | 27 | 8,96 |
| 5. | Aleksander Herrera |
KTP-Basket | 28 | 8,86 |
Koriin johtaneet syötöt
Katajan Teemu Rannikko voitti runkosarjan syöttötilaston annettuaan 10,18 koriinjohtanutta syöttöä ottelua kohden, mikä oli lähes tuplasti enemmän kuin toiseksi tulleella Vilppaan Doug Wigginsillä (5,58). Rannikko paransi nimissään ollutta ennätystä, ja kyseessä oli ensimmäinen kerta Suomen pääsarjahistoriassa, kun pelaaja kykeni runkosarjassa yli 10,00 syötön ottelukeskiarvoon. Runkosarjan syöttökuninkuutensa edelliskaudesta uusineelle Rannikolle ykköstila oli jo uran viides, mutta pitkään ulkomailla pelanneen turkulaiskasvatin edellisistä voitoista kolme oli tullut jo yli 15 vuotta aikaisemmin. Yksittäisissä otteluissa Rannikko ylsi 10 koriinjohtaneeseen syöttöön 17 kertaa eli useammin kuin joka toisessa pelaamassaan ottelussa. Hän syötti kolmessa ottelussa 16 koria, jotka olivat kauden korkeimmat lukemat. Syöttökeskiarvon kärkikymmenikköön ylsi suomalaispelaajista Rannikon lisäksi vain Seagullsin Antto Nikkarinen.[71]
| # | Pelaaja | Seura | Ottelut | Keskiarvo |
|---|---|---|---|---|
| 1. | Teemu Rannikko |
Joensuun Kataja | 33 | 10,18 |
| 2. | Doug Wiggins |
Salon Vilpas | 36 | 5,58 |
| 3. | Austen Rowland |
Kouvot / Kobrat | 20 | 5,05 |
| 4. |  Bojan Sarcevic |
Kauhajoen Karhu | 33 | 5,03 |
| 5. | Antto Nikkarinen |
Helsinki Seagulls | 36 | 3,97 |
Tehoindeksi
Tehoindeksillä mitataan pelaajan kokonaistehokkuutta. Indeksi ottelua kohti muodostuu siten, että pisteet, levypallot, koriinjohtaneet syötöt, pallonriistot ja koriinheiton torjunnat lasketaan yhteen, minkä jälkeen tuloksesta vähennetään ohiheittojen ja pallonmenetysten määrä. Kauden tehokkain pelaaja oli KTP:n Devonne Giles, jonka tehoindeksi oli keskimäärin 20,50 ottelua kohti. Hänen lisäkseen yli 20,00 indeksiarvoon ylsi Katajan Rannikko, joka oli näin ollen tehoindeksillä mitattuna sarjan paras suomalaispelaaja. Loimaan Tuukka Kotille merkittiin 28 pisteen Korisliigan piste-ennätysottelussaan myös sarjakauden paras yksittäisen ottelun tehoindeksi, kun hän keräsi 22. maaliskuuta 2016 pelatussa ottelussa Katajaa vastaan tehoindeksikseen lukeman 42: Kataja lepuutti ottelussa avainpelaajiaan, ja Kotti joutui seuransa pelaajaongelmien vuoksi kantamaan paljon vastuuta loppukaudesta.[71]
| # | Pelaaja | Seura | Ottelut | Keskiarvo |
|---|---|---|---|---|
| 1. | Devonne Giles |
KTP-Basket | 36 | 20,50 |
| 2. | Teemu Rannikko |
Joensuun Kataja | 33 | 20,33 |
| 3. | Dragan Labović |
BC Nokia | 23 | 19,83 |
| 4. | Damon Williams |
Tampereen Pyrintö | 36 | 18,75 |
| 5. |  Thomas Scrubb |
Joensuun Kataja | 36 | 18,64 |
Muiden kategorioiden tilastoykköset
Pyrinnön Ricky Minard otti 5. maaliskuuta 2016 ottelussa Seagullsia vastaan yhdeksän riistoa, joka oli sarjan paras yksittäisen ottelun lukema sitten kauden 2009–2010. Minardin ja riistotilaston voittaneen Wigginsin ottelukohtaiset keskiarvot olivat runkosarjan päättyessä samat (2,33), mutta Wiggins pelasi enemmän otteluita. Suomalaispelaajista keskimäärin vähintään yhteen riistoon per ottelu ylsi vain Kouvojen Kaunisto. Riistotilaston tavoin myös korkein torjuntakeskiarvo kuului Vilppaan pelaajalle, helmikuussa sarjan jättäneelle Cavell Johnsonille. Suomalaispelaajista Alexander Madsen sijoittui torjuntakeskiarvollaan 1,11 kuudenneksi. Vapaaheitoissa tarkin oli Loimaan Paul Hill ennen Katajan Rannikkoa, Karhun Kanervoa, KTP:n Haanpäätä ja Karhun Sarceviciä, jotka kaikki onnistuivat vapaaheitoissaan yli 88-prosenttisesti. Kahden pisteen heitoissa tarkin oli Katajan Scrubb 62,33 prosentin keskiarvolla, ja kuusi pelaajaa ylsi yli 60 prosentin tarkkuuteen, joukossa Kouvojen Kaunisto. Kolmen pisteen heitoissa tarkin oli vain 23 ottelussa pelannut KTP:n Sefton Barrett 43,81 prosentin keskiarvolla. Yli 40 prosentin onnistumistarkkuuteen ylsi 11 pelaajaa, joista seitsemän oli suomalaisia.[71]
| Kategoria | Pelaaja | Joukkue | Ottelut | Tilastotulos |
|---|---|---|---|---|
| Pallonriistot/ottelu | Doug Wiggins | Salon Vilpas | 36 | 2,33 |
| Koriinheiton torjunnat/ottelu | Cavell Johnson | Salon Vilpas | 23 | 1,83 |
| Vapaaheittoprosentti | Paul Hill | Bisons Loimaa | 33 | 91,36 % |
| 2 pisteen heittoprosentti | Thomas Scrubb | Joensuun Kataja | 36 | 62,33 % |
| 3 pisteen heittoprosentti | Sefton Barrett | KTP-Basket | 23 | 43,81 % |
| Peliminuutit/ottelu | Austen Rowland | Kouvot / Kobrat | 20 | 34:20 |
Päättyneet Korisliigaurat
- Petri Virtanen (Kataja) valittiin sarjan vuoden pelaajaksi vuosina 2003 ja 2006, vuoden kehittyneimmäksi pelaajaksi vuonna 2002 ja parhaaksi kuudenneksi pelaajaksi vuosina 2013 ja 2015. Suomen pitkäaikainen maajoukkuepelaaja Virtanen pelasi Suomen pääsarjassa yhteensä 15 kautta ja voitti ensimmäisen Suomen mestaruutensa vasta 14. pääsarjakaudellaan. Lisäksi Virtanen saavutti mm. Viron cup-mestaruuden, viisi SM-hopeaa ja kolme SM-pronssia ja pelasi neljästi Suomen cupin loppuottelussa häviten vain kerran. Korisliigauransa tähän kauteen päättänyt Virtanen oli lopettaessaan 548 runkosarjaottelullaan Korisliigan historian kokeneimpia pelaajia.[72][73]
- Kyle Shiloh (Kouvot) pelasi Korisliigassa yhteensä kolme kautta ja edusti Kouvoja ja Korihaita. Yhdysvaltalainen takamies päätti pelaajauransa Kouvoissa Suomen mestaruuteen ja voitti myös SM-pronssia vuonna 2010. Shiloh siirtyi valmentajaksi Yhdysvaltoihin.[74]
- Eero Aaltonen (Bisons) oli kauden loputtua ainoa useammalla kuin yhdellä kaudella kasvattajaseuraansa Loimaan Korikonkareita miesten pääsarjatasolla edustanut pelaaja. Hän pelasi urallaan myös VTB-liigassa ja miesten I-divisioonassa. Aaltonen voitti Loimaalla Suomen mestaruudet vuosina 2012 ja 2013, SM-hopeaa vuonna 2015 ja Suomen cupin hopeaa vuonna 2013.[75][76] Seuraavalla kaudella Aaltonen pelasi kolmanneksi korkeimmalla sarjatasolla.[77]
- Tuomari Janne Muurinen tuomitsi pääsarjassa vuosina 1987–2016 yhteensä 796 ottelua. Muun muassa tasavallan presidentin adjutanttina työskennellyt Muurinen valittiin Korisliigan vuoden erotuomariksi kolmesti vuosina 2001, 2007 ja 2008.[78]
Kuukauden pelaajat
Katajan Teemu Rannikko voitti kuukauden pelaajan palkinnon joulu–helmikuussa kolme kertaa peräkkäin ensimmäisenä pelaajana sarjan historiassa.[79]
| Kuukausi | Pelaaja | Seura | |
|---|---|---|---|
| Lokakuu | David Gonzalvez |
Kouvot | [80] |
| Marraskuu | Antti Kanervo |
Kauhajoen Karhu | [81] |
| Joulukuu | Teemu Rannikko |
Joensuun Kataja | [82] |
| Tammikuu | Teemu Rannikko |
Joensuun Kataja | [83] |
| Helmikuu | Teemu Rannikko |
Joensuun Kataja | [84] |
| Maaliskuu | Sherman Gay |
Salon Vilpas | [85] |
Puolivälierät pelattiin paras viidestä -järjestelmällä eli kolme voittoa riitti ottelusarjan voittoon. Välierissä ja loppuotteluissa siirryttiin tällä kaudella paras seitsemästä -järjestelmään eli neljän voiton ratkaisuun. Pronssimitalit jaetaan yhden ottelun tuloksen perusteella. Pudotuspelit alkoivat 1. huhtikuuta 2016 ja päättyvät toukokuussa.
Ottelukaavio
| Puolivälierät | Välierät | Finaalit | |||||||||||
| 1 | Joensuun Kataja | 1 | |||||||||||
| 8 | BC Nokia | 3 | |||||||||||
| 3 | Kouvot | 4 | |||||||||||
| 8 | BC Nokia | 2 | |||||||||||
| 2 | Kauhajoen Karhu | 2 | |||||||||||
| 7 | Helsinki Seagulls | 3 | |||||||||||
| 3 | Kouvot | 4 | |||||||||||
| 4 | Tampereen Pyrintö | 1 | |||||||||||
| 3 | Kouvot | 3 | |||||||||||
| 6 | Salon Vilpas | 2 | |||||||||||
| 4 | Tampereen Pyrintö | 4 | Pronssiottelu | ||||||||||
| 7 | Helsinki Seagulls | 3 | |||||||||||
| 4 | Tampereen Pyrintö | 3 | 7 | Helsinki Seagulls | 0 | ||||||||
| 5 | Bisons Loimaa | 1 | 8 | BC Nokia | 1 | ||||||||
Puolivälierät
Kevät 2016 oli ensimmäinen kerta, kun runkosarjassa ensimmäiseksi ja toiseksi sijoittuneet joukkueet putosivat kumpikin jo puolivälierissä[86] ja ensimmäinen kerta, kun runkosarjan voittaja ei selviytynyt välieriin[87].
Runkosarjan selkeällä marginaalilla voittanut edelliskauden mestari Kataja epäonnistui hävittyään pudotuspeleihin niukasti yltäneelle Nokialle 1–3-voitoin. Epäonnistumiseen vaikutti joukkueen takamiesosaston suppeus: Petri Virtanen ei pelannut pudotuspeleissä, ja runkosarjassa loistanut Teemu Rannikko kärsi loukkaantumisesta ottelusarjan aikana[88]. Katajan päävalmentaja Jukka Toijala syytti asiasta Nokian rajuja peliotteita ja ne sallinutta tuomarilinjaa[89]. Ennätyksellisiä katsojamääriä ottelusarjassaan kerännyt ja näkyvästä kannatustoiminnasta nauttinut Salon Vilpas otti ensimmäisessä kotiottelussaan Kouvoja vastaan ensimmäisen pudotuspelivoittonsa pääsarjassa yli kymmeneen vuoteen.[90] Ottelusarjan kaikki ottelut päättyivät kotivoittoihin, viimeiset kaksi ottelua vain kahden pisteen erolla. Vilpas johti viimeistä, Kouvolassa pelattua ottelua pääosin koko toisen puoliajan Doug Wigginsin 34 pisteen erinomaisen esityksen turvin. D. J. Richardson heitti kuitenkin Kouvoille nopeassa tahdissa kymmenen pistettä ottelun loppuminuuteilla, ja Ilari Seppälä heitti Kouvojen voiton ratkaisseen korin viisi sekuntia ennen ottelun loppua.[91][92]
Karhu ja Seagulls voittivat kumpikin ensimmäiset kaksi kotiotteluaan. Karhu teki ensimmäisessä Helsingissä pelatussa ottelussa vain 43 pistettä, mikä oli historian pienin pudotuspeleissä tehty pistemäärä. Myös ottelun yhteispistemäärä (112) oli sarjan historian pienin lukema. Edelliset ennätykset olivat Korihaiden 49 pistettä vuodelta 2008 ja LrNMKY-Honka-ottelun 113 pistettä vuodelta 2005.[93] Ottelusarjan ratkaisu venyi viidenteen, Kauhajoella pelattuun otteluun ja jatkoajalle. Ilman avainpelaajaansa Jason Conleyta pelannut Seagulls pelasi ottelun loppuhetket virhetilien täyttymisen takia ilman avausviisikkonsa pelaajia Antti Niskasta, Antto Nikkarista ja Timo Heinosta, mutta voitti tästä huolimatta ja eteni ensimmäisen kerran Seagulls-nimisenä välieriin.[94][95] Neljännessä otteluparissa Pyrintö ja Bisons voittivat ensimmäiset kotiottelunsa. Pyrintö voitti sarjan kolmannen ottelun kotonaan 31 pistettä heittäneen Ricky Minardin "maailmanluokan suorituksella"[96] ja otti ottelusarjan ratkaisseen vierasvoiton Loimaalla vietyään kolmannen neljänneksen 9–26. Talousvaikeuksista kärsineeltä Bisonsilta loukkaantuivat ottelusarjan aikana avainpelaajat Tuukka Kotti ja Paul Hill, joukkue joutui peluuttamaan keskenkuntoisia pelaajia[97], ja sentteri Joshua Sparks ei pelannut enää pudotuspeleissä[98]. Pyrinnöltä Antero Lehto kärsi loukkaantumisesta ottelusarjan aikana[99].
|
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Välierät
Pyrintö ja Seagulls voittivat kumpikin selvin pisteluvuin ensimmäiset kotiottelunsa. Seagullsin Jason Conley ei pelannut enää välierä- ja mitaliotteluissa jalkavamman vuoksi.[100] Seagulls teki ottelusarjan ensimmäisessä kohtaamisessa Tampereella vain 48 pistettä, mikä oli Korisliigan pudotuspelien välieräsarjahistorian pienin pistelukema 24 sekunnin heittosäännön aikana. Ennen Seagullsia ennätys oli vuonna 2008 ja kahdesti vuonna 2012 heitetty 57 pistettä.[101]
Loppuottelut
Loppuottelut pelattiin neljästä voitosta. Kotiedun saanut Kouvot lähti ottelusarjaan ennakkosuosikkina. Runkosarjassa voitot menivät Kouvoille 3–1.[102] Kumpikin finalistijoukkue pelasi kotiottelunsa tavallista suuremmilla areenoilla jo kolmantena kautena peräkkäin.[103][104] Pyrintö oli voittanut aikaisemmin Suomen mestaruuden vuosina 2010, 2011 ja 2014. Kouvot oli voittanut aikaisemmin kolme mestaruutta, viimeisimmän vuonna 2004.
| 2.5.2016 | Kouvot | 91–89 ja. | Tampereen Pyrintö | Lumon Areena, Kouvola | |
| 18.30 | |||||
| (22–10, 23–29, 14–27, 24–17, 8–6) |
Yleisömäärä: 2 621 Tuomarit: Johannes Sarekoski, Miltiadis Ioannidis, Ville Selkee | ||||
| Richardson 26 Shiloh 22 Gipson 16/13 Madsen 6/6/4t |
raportti | Minard 19/10/5 Bullock 18/8 Williams 16/6 Henderson 14/11 | |||
Ensimmäinen loppuottelu Kouvolan Lumon Areenassa oli teknisesti lähes täysin epäonnistunut: ottelu alkoi 15 minuuttia myöhässä, heittokello ja tulostaulu eivät toimineet, ja joukkueet eivät tienneet kaikkia oleellisia pelin kulkuun vaikuttaneita tietoja.[105][106][107] Pyrintö jätti ottelusta lopulta käsittelemättä jätetyn[108] protestin mietittyään ennen ottelua, suostuuko se pelaamaan lainkaan kyseisissä olosuhteissa.[109][110] Itse ottelussa heitettiin 72 kolmen pisteen heittoa[111]. Kouvot johti ottelun alussa selvästi, mutta Pyrintö tasoitti ottelun, joka siirtyi Ricky Minardin korin ansiosta jatkoajalle. Jatkoajalla Minard epäonnistui voittoheitoissaan, mikä varmisti Kouvojen avausvoiton.[112] Kouvoilla Kyle Shiloh onnistui ottelussa kolmen pisteen heitossa seitsemän ja D. J. Richardson viisi kertaa.[113]
| 4.5.2016 | Tampereen Pyrintö | 69–82 | Kouvot | Tampereen jäähalli, Tampere | |
| 18.30 | |||||
| (12–17, 19–25, 20–22, 18–18) |
Yleisömäärä: 3 380 Tuomarit: Petri Mäntylä, Janne Muurinen, Ari Malkamäki | ||||
| Bullock 17/6 Minard 16/6 Lehto 12 |
raportti | Richardson 20 Madsen 16/9/3t Shiloh 14/5/4r | |||
Korisliiga-kauden siihenastinen ennätysyleisö, 3380 katsojaa, seurasi Hakametsässä Kouvojen johdossa loppuun asti edennyttä ottelua. Pyrintö hävisi onnistuneet kolmen pisteen heitot 4–15.[114]
| 7.5.2016 | Kouvot | 68–79 | Tampereen Pyrintö | Lumon Areena, Kouvola | |
| 17.00 | |||||
| (17–24, 19–20, 18–24, 14–11) |
Yleisömäärä: 3 047 Tuomarit: Johannes Sarekoski, Miltiadis Ioannidis, Ville Selkee | ||||
| Seppälä 13 Madsen 12 Shiloh 11/5 Kaunisto 10/13 |
raportti | Minard 21 Lehto 16 Williams 15/16/11v+ Bullock 14/5 Henderson 8/9 | |||
Toisessa kotiottelussaan Kouvojen pelaamista seurasi paikan päällä historian ensimmäisen kerran ennätykselliset[115] yli 3000 katsojaa. Pyrintö johti ottelua alkuminuuttien jälkeen koko ajan, ja Kouvot onnistui kahdesta edellisottelusta poiketen kolmen pisteen heitoissaan heikosti. Pyrinnön Damon Williams otti kevään 2016 pudostuspelien siihen mennessä korkeimman levypallomäärän, 16 kappaletta.[116]
| 8.5.2016 | Tampereen Pyrintö | 56–72 | Kouvot | Tampereen jäähalli, Tampere | |
| 17.00 | |||||
| (16–19, 11–16, 15–23, 14–14) |
Yleisömäärä: 2 250 Tuomarit: Petri Mäntylä, Janne Muurinen, Ari Malkamäki | ||||
| Bullock 12/6 Williams 9 Minard 8/6 |
raportti | Richardson 15 Kaunisto 12/10 Gonzalvez 12/5 Madsen 10/7 | |||
Neljäs loppuottelu ratkesi Kouvojen heitettyä eroa Pyrintöön kolmannella neljänneksellä. Kotijoukkue sai lopulta kerättyä vain 56 pistettä. Kouvojen sentteri Thomas Gipson ajettiin ulos kentältä hieman ennen puoliaikaa tämän potkaistua jalkoihinsa virheen arvoisesti takertunutta Joonas Cavénia.[117][118][119][120][121]
| 11.5.2016 | Kouvot | 100–76 | Tampereen Pyrintö | Lumon Areena, Kouvola | |
| 18.05 | |||||
| (33–19, 27–22, 20–18, 20–17) |
Yleisömäärä: 3 733 Tuomarit: Petri Mäntylä, Johannes Sarekoski, Janne Muurinen | ||||
| Richardson 20 Gonzalvez 19/2/8 Shiloh 17 Gipson 16/7 Madsen 12/8 Kaunisto 11/7/4 |
raportti | Bullock 14 Minard 13/7 Williams 11/5 Lehto 7/3/5 | |||
Viidettä loppuottelua seurasi Lumon Areenalla jälleen Kouvojen ennätysyleisö ja sarjan kauden korkein yleisömäärä, 3733 katsojaa. Kouvot heitti ensimmäisellä neljänneksellä 16–0-pisteputken ja vei sen hyvällä heittopelillään pistein 33–19. Kouvot piti piste-eron loppuun asti ja ratkaisi mestaruuden 4–1-otteluvoitoin.[122]
Suomen mestarit 2016 – Kouvot
Kouvojen mestaruus oli sen historian neljäs ja ensimmäinen sitten vuoden 2004. Edellisestä seuran mestarijoukkueesta mukana oli pelaajista Ville Kaunisto. Kaikille muille pelaajille miesten Suomen mestaruus oli ensimmäinen. Päävalmentaja Jyri Lehtoselle miesten Suomen mestaruus oli valmentajana ensimmäinen, pelaajana hän voitti SM-kultaa vuonna 2001. Kauden aikana seurassa pelasivat myös maaliskuussa pelikentillä sijaistanut yhdysvaltalainen Malik Story, junioripelaajat Arttu Kukkonen ja Valtteri Leino sekä ulkomaalaispelaajat Austen Rowland ja Brian Fisher. Junioripelaaja Oskari Laine kuului joukkueen kokoonpanoon mutta ei pelannut kauden aikana. Lehtosen apuvalmentajana kauden aikana toimi Antti Hurri.[123]
| # | Pelaaja | Pituus (cm) | Syntynyt |
|---|---|---|---|
| 3 | Arttu Saarijärvi |
200 | 1996 |
| 4 | Tuomas Hirvonen |
180 | 1996 |
| 6 | Kyle Shiloh |
191 | 1985 |
| 7 | Ilari Seppälä |
188 | 1993 |
| 10 | David Gonzalvez |
193 | 1987 |
| 11 | D. J. Richardson |
190 | 1991 |
| 12 | Miikka Luosmaa |
204 | 1994 |
| 13 | Ville Kaunisto (C) |
204 | 1982 |
| 21 | Teemu Knihtinen |
194 | 1998 |
| 24 | Alexander Madsen |
207 | 1995 |
| 42 | Thomas Gipson |
201 | 1993 |
| Päävalmentaja | |||
| Jyri Lehtonen |
1973 | ||
Suomen Koripalloliiton kauden parhaat
Liigajoukkueiden kapteenit ja valmentajat äänestivät selvällä äänierolla Katajan Teemu Rannikon vuoden pelaajaksi toisen kerran peräkkäin. Kouvojen D. J. Richardson voitti sekä arvokkaimman ulkomaalaispelaajan että loppuottelujen arvokkaimman pelaajan palkinnon. Vuoden valmentajaksi valittiin ensimmäisen kerran urallaan mestarivalmentaja Jyri Lehtonen. Petri Mäntylä valittiin jo neljännen kerran peräkkäin kauden parhaaksi erotuomariksi. Fair Play -palkinto eli niin sanottu Framin pytty myönnettiin Salon Vilppaalle. Vapaaheitto-palkinnon sai Katajan Rannikko. Korisliigan parhaaksi toimitsijapöydäksi valittiin Helsinki Seagulls.[124]
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
