From Wikipedia, the free encyclopedia
Korisliiga-kausi 2014–2015 oli 75. kausi, jolloin pelattiin miesten koripallon Suomen mestaruudesta. Hallitsevana mestarina kauteen lähti Tampereen Pyrintö ja sarjanousijana Helsinki Seagulls.
Korisliiga-kausi 2014–2015 | |||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|
Joukkueita | 11 | ||||||
Sarjan MVP |
Teemu Rannikko (Joensuun Kataja) |
||||||
Finaalien MVP |
Teemu Rannikko (Joensuun Kataja) |
||||||
Mitalistit | |||||||
Kultaa | Joensuun Kataja | ||||||
Hopeaa | Bisons Loimaa | ||||||
Pronssia | KTP-Basket | ||||||
|
Namika Lappeenranta luopui taloudellisen tilanteensa vuoksi sarjapaikastaan ennen kauden alkua. Liittohallituksen aikaisemman päätöksen mukaisesti joukkueen tilalle ei nostettu toista joukkuetta, vaan sarja pelattiin 11 joukkueen nelinkertaisena sarjana, jossa kukin joukkue pelasi toisia joukkueita vastaan kaksi koti- ja kaksi vierasottelua.[1][2]
Korisliiga ja seurat aloittivat 24. lokakuuta 2014 lähtien kolmivuotisena projektina kaikkien Korisliigaotteluiden suoratoiston KorisliigaTV:n välityksellä. Ottelut olivat katsottavissa ympäri maailman. Kameratuotanto tapahtui vastaavaa palvelua muun muassa Euroliigaan tuottavan belgialaisyrityksen avulla, ja jakelualustan tuotti suomalaisyritys. Palvelu tuotettiin liikkeen tunnistavien automaattikameroiden avulla. Lisäksi KorisliigaTV tuotti koosteet otteluista, valmentajahaastattelut sekä reaaliaikaisia huippuhetkiä otteluista. Kaikkia otteluita ei selostettu. KorisliigaTV oli maksullinen, ja katseluoikeus oli ostettavissa runkosarjassa joko yksittäisiin otteluihin, tietyn joukkueen kaikkiin otteluihin tai kaikkien joukkueiden kaikkiin otteluihin. Pudotuspeleistä KorisliigaTV näytti, osin muuta kautta televisioitavien ottelujen vuoksi, 12–31 ottelua.[3][4] KorisliigaTV:n lisäksi Yleisradio esitti Korisliiga-otteluita Urheiluviikonloppu-lähetyksissään näytettyään kauden aikana kahdeksan runkosarjaottelua ja kaikki loppuottelut, joista kaksi ensimmäistä YLE Areenassa. Lisäksi YLE lisäsi valikoimaansa Naisten Korisliigan otteluita.[5] Urheilusanomat näytti tilaajilleen verkkosivuillaan Korisliiga-otteluita keskiviikkoisin marraskuusta alkaen,[6] ja VeikkausTV lähetti muutamia otteluita. Yhteensä YLE, VeikkausTV ja ISTV näyttivät 55 runkosarja ja 5–8 pudotuspeliottelua, joita selostivat muun muassa Toni Flink, Saku Mäkinen ja Tuomas Pakkanen.[7]
Korisliigaan osallistuvista joukkueista kansainvälisiin sarjoihin osallistuivat Baltian liigaa pelannut Pyrintö, EuroChallengessa kilpailleet Joensuun Kataja sekä KTP-Basket ja VTB United-liigassa palloillut Loimaa Bisons.[8]
Korisliigan kauden 2014–2015 runkosarjassa kukin joukkue pelasi toisia joukkueita vastaan kaksi koti- ja kaksi vierasottelua. Runkosarja alkoi 1. lokakuuta 2014 ja päättyi 15. huhtikuuta. Runkosarjan kahdeksan parasta joukkuetta selvisivät pudotuspelivaiheeseen. Runkosarjan viimeisen joukkueen oli tarkoitus pudota toiseksi korkeimmalle sarjatasolle, I-divisioona A:han, ja tämän sarjan voittaja nousi Korisliigaan seuraavaksi kaudeksi.[9][10]
Marraskuun lopulla osa Korisliigan erotuomareista ilmoittautui esteellisiksi tuomitsemaan kotipaikkakuntansa ulkopuolella pelattavia otteluita, minkä johdosta sarjan joulukuun otteluita oli vaarassa peruuntua tuomaripulan vuoksi. Tuomarien protestin taustalla oli verottajan tulkinta tuomarien matkakorvauksista ja päivärahoista, mikä aiheutti tuomareille merkittäviä jälkiveroja.[11][12] Asia ratkaistiin muutaman päivän kuluttua, kun Koripalloliitto sopi tuomarien kanssa määräaikaisen, kuluvan kauden ajan kestävän työsuhteen.[13]
Seagullsin Melsahn Basabe sai Koripalloliitolta joulukuussa yhden ottelun pelikiellon epäurheilijamaisesta käytöksestä.[13] Urheilulehden toimittaja kritisoi marraskuussa sarjan epäluotettavana pitämäänsä tilastointia (livescore) ja sitä, ettei joukkueiden ottelukokoonpanoja ole julkistettu sovitussa ajassa, mikä on aiheuttanut hankaluuksia vedonlyöjille.[14] Koripalloliittoa kritisoitiin myös sen kiellettyä yllättäen pelaajilta yleisesti käytetyt aluspaidat[15] ja liiton sakotettua Kouvoja Jason Conleyn kuukauden pelaaja -palkitsemistilauksessa käyttämän paidan vuoksi.[16] Aluspaitakäytäntöä täsmennettiin kritiikin jälkeen.
Kauden nimekkäimpiin pelaajasiirtoihin kuului brittiläisen maajoukkuetakamies Devon van Oostrumin saapuminen Kouvoihin lainasopimuksella marraskuussa.[17] Van Oostrum pelasi kuitenkin vaatimattomasti, ja sopimus purettiin kuuden ottelun jälkeen.[18] Kauden aikana keskusteltiin jälleen sarjan ulkomaalaisvahvistusten määrästä: kansainvälisissä sarjoissa ei ollut Korisliigan herrasmiessäännön mukaista kolmen ulkomaalaispelaajan rajoitusta, joten näitä otteluita pelaavilla joukkueilla on useassa tapauksessa ylimääräisiä ulkomaalaispelaajia näitä otteluita varten. Lisäksi moni seura, jolla ei ollut tarpeeksi tasokasta omaa juniorituotantoa, hankki herrasmiessäänöllä pelaten A-juniori-ikäisiä pelaajia kokoonpanoihinsa, koska nämä rinnastettiin suomalaispelaajiin yhden pelatun A-junioriottelun jälkeen.[19] Tilanteen nurinkurisuudesta käytettiin esimerkkinä käytännössä suomalaistunutta Damon Williamsia, joka kauteen 2014–2015 mennessä oli pelannut koko Suomen-uransa ulkomaalaisstatuksella ja jolla ei kuitenkaan ollut Suomen kansalaisuutta tai A-junioriottelua Suomessa.[20]
Kuukausi | Pelaaja | Seura | |
---|---|---|---|
Lokakuu | Gregory Mangano | Kauhajoen Karhu | [27] |
Marraskuu | Jason Conley | Kouvot | [28] |
Joulukuu | Robert Arnold | Joensuun Kataja | [29] |
Tammikuu | Ville Kaunisto | Kouvot | [30] |
Helmikuu | Anthony Hilliard | Bisons Loimaa | [31] |
Maaliskuu | Teemu Rannikko | Joensuun Kataja | [32] |
Pyrinnön Antero Lehto pelasi historian 12. pelaajana 500. runkosarjaottelunsa. Katajan Teemu Rannikko ylitti 28. joulukuuta 2014 tuhannen koriinjohtaneen syötön rajan sarjan historian pienimmällä ottelumäärällä (164),[33] ja saman seuran Petri Virtanen saavutti helmikuussa historian ensimmäisenä pelaajana 1 700 koriinjohtaneen syötön rajan.[34] KTP-Basketin Jukka Matinen heitti maaliskuussa 900. onnistuneen kolmen pisteen heittonsa runkosarjassa historian neljäntenä pelaajana.[35]
Katajan valmentaja Pekka Salminen ylsi joulukuussa 200. runkosarjavoittoonsa ja samassa ottelussa historian viidentenä valmentajana 400 valmennettuun miesten runkosarjaotteluun pääsarjassa.[36]
Koripalloliitto rankaisi runkosarjan voittanutta KTP-Basketia puolivälierien ja välierien kotikenttäedun menetyksellä sen jätettyä epähuomiossa pelaajan lisenssimaksun suorittamatta ja siten peluutettua edustuskelvotonta pelaajaa. Lisäksi seuralle määrättiin 2000 euron sakot rikkeestään. Päätöstä tehdessään Koripalloliitto kohtuullisti KTP-Basketin rangaistusta pitämällä ottelutulokset voimassa ja sarjasijoitukset ennallaan. Myöhemmin Urheilun oikeusturvalautakunta piti päätöksessään kohtuullistamisratkaisua perusteltuna, mutta rangaistustoimenpiteitä riittämättöminä. KTP-Basketille määrättiin kuuden sarjapisteen pistemenetys ja Koripalloliitto velvoitettiin laatimaan päätöksen mukainen runkosarjan sarjataulukko uudestaan. Päätöksen seurauksena Korisliigan puolivälierä- ja välieräotteluiden otteluparit ja lopputulokset pysyivät ennallaan, mutta liittohallitus päätti finaalien ja pronssiottelun kotiedun määräytyvän oikeusturvalautakunnan edellyttämän sarjataulukon mukaan.[42]
Pudotuspelit käynnistyivät 18. huhtikuuta, ja ne käytiin ns. paras viidestä -menetelmällä, eli kolme otteluvoittoa ensin saavuttanut joukkue voitti otteluparin.[10] [9]
KTP:n Kenneth Simms taklasi toukokuussa välierissä Loimaan Antto Nikkarista niin, ettei tämä enää pystynyt jatkamaan ottelua. Simms sai teostaan harvinaisen välittömän ulosajon, ja KTP:lle tuomittiin 300 euron sakko. KTP:n päävalmentaja Anton Mirolybov sai saman ottelun loukkaavasta kielenkäytöstään sakon ja varoituksen. Rangaistuksia pidettiin riittämättöminä.[43][44]
Puolivälierät | Välierät | Finaalit | |||||||||||
1 | KTP-Basket | 3 | |||||||||||
8 | Helsinki Seagulls | 0 | |||||||||||
1 | KTP-Basket | 2 | |||||||||||
4 | Bisons Loimaa | 3 | |||||||||||
2 | Joensuun Kataja | 3 | |||||||||||
7 | Namika Lahti | 2 | |||||||||||
2 | Joensuun Kataja | 3 | |||||||||||
4 | Bisons Loimaa | 2 | |||||||||||
3 | Kauhajoen Karhu | 3 | |||||||||||
6 | Tampereen Pyrintö | 2 | |||||||||||
2 | Joensuun Kataja | 3 | Pronssiottelu | ||||||||||
3 | Kauhajoen Karhu | 2 | |||||||||||
4 | Bisons Loimaa | 3 | 1 | KTP-Basket | 1 | ||||||||
5 | Kouvot | 0 | 3 | Kauhajoen Karhu | 0 |
Loimaa pelasi kotiottelunsa Turkuhallissa Turussa, johon syntyperäinen turkulainen, Katajan Teemu Rannikko palasi näin pelaamaan 15 vuoden tauon jälkeen. Kataja voitti loppuottelusarjan, ja Rannikko ylsi isänsä Jari Rannikon tavoin Suomen mestaruuteen.[45] Ennen ottelusarjaa Suomen pitkäaikaisista maajoukkuepelaajista sekä Katajan Rannikko ja Petri Virtanen että Loimaan Tuukka Kotti eivät olleet voittaneet Suomen mestaruutta.[46] Vaikka Rannikko oli Katajan kapteeni, antoi hän perinteiset voittoseremoniallisuudet, korisukan leikkaamisen ja Pantteri-patsaan noston, Kataja-ikoni Virtasen tehtäviksi. Virtanen oli joukkueineen jäänyt ennen mestaruuttaan viidesti SM-hopealle.[47][48]
Loppuottelusarjan hahmoksi nousi Katajan Tommi Huolila, joka 198-senttisenä siirrettiin korinaluspelaajaksi Katajan ainoan varsinaisen sentterin, Tom Knightin, loukkaannuttua toisessa finaalissa. Huolila paransi peliesityksiään ottelu ottelulta ja palkittiin lopulta ratkaisevan finaalin parhaana pelaajana.[49] Kataja oli yltänyt himmeämmille mitalisijoille useasti aikaisemminkin, mutta nyt se saavutti seurahistoriansa ensimmäisen miesten Suomen mestaruuden.[50][51][52]
Lähde:[10]
Joukkue | Budjetti | Muutos ed. kaudesta |
---|---|---|
Bisons Loimaa | 820 000 € | - 30 000 € |
Joensuun Kataja | 675 000 € | - 50 000 € |
Helsinki Seagulls | 630 000 € | I div. |
Kouvot | 520 000 € | + 135 000 € |
Kauhajoen Karhu | 520 000 € | - 65 000 € |
KTP-Basket | 500 000 € | - 50 000 € |
Tampereen Pyrintö | 404 000 € | + 75 000 € |
Tapiolan Honka | 396 000 € | + 29 000 € |
Namika Lahti | 385 000 € | + 55 000 € |
Salon Vilpas | 350 000 € | ± 0 € |
Kobrat | 300 000 € | - 10 000 € |
Suomen mestaruus oli 34-vuotiaille Teemu Rannikolle ja Korisliiga-ikoni Petri Virtaselle uran ensimmäinen.[56] Kyseessä oli myös seuralle historian ensimmäinen mestaruus. Jesse Niemellä oli kaksi aikaisempaa mestaruutta kasvattajaseuransa Tampereen Pyrinnön joukkueesta, ja kolmas mestaruus oli 25-vuotiaalle Niemelle jo viides SM-mitali. Joukkueen apuvalmentajana toimi Tuomas Oja.[57]
# | Pelaaja | Pituus (cm) | Syntynyt |
---|---|---|---|
3 | Samu Ruskio | 195 | 1996 |
4 | Jesse Niemi | 194 | 1990 |
5 | Robert Arnold | 198 | 1988 |
8 | Tommi Huolila | 198 | 1993 |
9 | Teemu Rannikko (C) | 189 | 1980 |
10 | Marius van Andringa | 189 | 1994 |
13 | Nicolai Andersen | 203 | 1996 |
14 | Petri Virtanen | 183 | 1980 |
20 | Kalle Naapi | 187 | 1993 |
23 | Marcel Moore | 200 | 1994 |
25 | Tom Knight | 208 | 1991 |
30 | Ken Horton | 198 | 1989 |
32 | Jussi Salmela | 179 | 1992 |
33 | Riku Heinonen | 187 | 1991 |
Päävalmentaja | |||
Pekka Salminen | 1963 |
Lähde:[58]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.