From Wikipedia, the free encyclopedia
Koolapuu (Cola acuminata)[3][4] on puulaji koolapuiden (Cola) suvussa malvakasvien (Malvaceae) heimossa. Se kasvaa luontaisena Afrikan länsi- ja keskiosissa. Koolapuuta pidetään joskus lähisukuisen lajin Cola nitida synonyyminä, mutta yleisesti näitä pidetään kuitenkin kahtena erillisenä lajina.[5][6] Kumpaakin lajia viljellään niiden kolapähkinöiksi kutsuttujen siementen vuoksi.[7]
| Koolapuu | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophyta |
| Lahko: | Malvales |
| Heimo: | Malvakasvit Malvaceae |
| Alaheimo: | Sterculioideae |
| Suku: | Koolapuut Cola |
| Laji: | acuminata |
| luokitusjärjestelmä: | APG III |
| Kaksiosainen nimi | |
| Synonyymit | |
|
|
| Katso myös | |
Koolapuu on keskikokoinen puu. Se voi kasvaa noin 30 metriä korkeaksi, mutta jää yleensä 10–20-metriseksi. Runko on usein oksainen lähes tyveen asti. Oksat ovat tavallisesti kohenevia ja tiheään haaroittuneita. Kaarna on harmahtavaa ja vanhemmiten korkkimaista.[7]
Lehdet ovat yksinkertaisia, ehyitä ja ruodillisia. Lehtilapa on nahkeapintainen, soikea tai vastapuikea ja tyvestään pyöristynyt. Se on keskimäärin noin 16 senttimetriä pitkä ja noin 5 senttimetriä leveä. Lehdet ovat yleensä kaartuneita tai vastakkaisesti taittuneita, harvoin suoria. Lehtiä kasvaa yleensä vain lähellä oksien kärkiä.[7]
Kukat kasvavat vaihtelevan kokoisissa kukinnoissa. Kukkien valkoinen tai kellertävä kehä on avoimen kuppimainen. Kukat jakaantuvat yksineuvoisiin hedekukkiin ja kaksineuvoisiin kukkiin, joita kasvaa tavallisesti samassa puussa.[7]
Hedelmä on suurehko, pinnaltaan ruskehtava kota. Se muodostuu useasta perättömästä, enimmillään noin 20 senttimetriä pitkästä emin vartalosta. Koolapuulla on tavallisesti 3–4 sirkkalehteä, joskus kuusikin.[7]
Koolapuu esiintyy luontaisena Länsi- ja Keski-Afrikassa Nigeriasta Gaboniin. Ihmiset ovat levittäneet lajia jo vuosisatoja ja nykyisin koolapuita kasvaa laajalti tropiikissa.[7]
Koolapuu kasvaa useimpien muiden suvun lajien tavoin trooppisissa alankometsissä, joiden vuoden keskilämpötila vaihtelee 23 ja 28 celsiusasteen välillä.[7]
Koolapuun kolapähkinöiksi kutsuttuja siemeniä pureskellaan sellaisenaan sekä käytetään ruokien ja juomien valmistuksessa. Lähisukuisen lajin Cola nitida siemeniä käytetään samoin, eikä lajien siementen välillä useinkaan tehdä eroa.[7] Koolapuuta pidetäänkin joskus Cola nitidan synonyyminä.[8] Yleisesti nämä kuitenkin luokitellaan kahdeksi erilliseksi lajiksi.[5][6][7]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
