From Wikipedia, the free encyclopedia
Koillis-Grönlannin kansallispuisto on Grönlannissa sijaitseva maailman suurin kansallispuisto.[1] Puisto on samalla maailman suurin kuivan maan luonnonsuojelualue. Se perustettiin vuonna 1974 ja sen alue laajennettiin nykyiseen kokoonsa 972 000 km² vuonna 1988. Puisto on Grönlannin ainoa ja samalla maailman pohjoisin kansallispuisto, ja se kattaa koko Grönlannin koillisen rannikon, sekä suuren osan saaren sisämaasta.[2]
| Sijainti | |
|---|---|
| Pinta-ala |
972 000,0 km2 |
| Asukasluku |
100 () |
| Nimi alkuperäiskielellä |
Kalaallit Nunaanni nuna eqqissisimatitaq |
|---|---|
| Tyyppi |
Kansallispuisto, unincorporated area of Greenland (käännä suomeksi), luonnonpuisto, biosfäärialue |
| Perustettu |
Puiston rajat ovat melko suorat. Sen eteläpuolella sijaitsee Sermersooqin kunta ja länsipuolella Avannaatan kunta, jonka raja on 45. läntisen pituuspiirin kohdalla. Suurin osa puistosta sijaitsee Grönlannin jääpeitteen päällä, mutta rannikolla ja pohjoisessa on myös jäättömiä alueita.
Puisto avattiin 22. toukokuuta 1974, ja se käsitti Ittoqqortoormiitin asumattomat alueet. Vuonna 1988 puisto laajeni 272 000 neliökilometrillä ja saavutti nykyisen kokonsa. Tammikuussa 1977 puisto lisättiin kansainvälisten biosfäärialueiden verkostoon. Puiston nykyisten rajojen sisäpuolella sijaitsevat myös käytöstä poistetut Eismitten ja North Icen tutkimusasemat.
Puiston alueella sijaitsee tutkimusasemia, joista osa on toiminnassa ympäri vuoden ja osa vain kesäisin tai talvisin. Puiston alueella ei ole vakituista asutusta lukuun ottamatta tutkimusasemilla työskenteleviä tiedemiehiä.
1.jpg)
Puiston rannikkoseudulla elää arviolta 5 000–15 000 myskihärkää sekä lukuisia jääkarhuja ja mursuja. Muita alueella eläviä nisäkkäitä ovat muiden muassa naali, kärppä, poro, sopuli, ja napajänis. Hirvet katosivat puistosta vuonna 1900 ja sudet vuonna 1934. Alueella tehdään kuitenkin satunnaisia susihavaintoja.
Alueen vesissä elää muun muassa norppa, partahylje, grönlanninhylje, kuplahylje, sarvivalas ja maitovalas.
Alueella lisääntyviä lintulajeja ovat muun muassa amerikanjääkuikka, valkoposkihanhi, lyhytnokkahanhi, haahka, kyhmyhaahka, tunturihaukka, tunturipöllö, pulmussirri, kiiruna ja korppi.
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
