From Wikipedia, the free encyclopedia
Kobolttikanuuna eli kobolttikeilahoitolaite[1] on sädehoitoon aiemmin käytetty erikoislaite.
Kobolttikanuuna muodostuu säteilevästä keskusyksiköstä, suojakuorista sekä kohdistuslaitteistosta ohjaimineen. Säteilevänä aineksena käytetään yleensä kobolttiseosta, jossa säteilevänä isotooppina on koboltti-60, mistä nimikin tulee. Eräissä vanhimmissa 1950-luvulla valmistuneissa laitteissa käytettiin säteilevänä aineksena radiumseosta, kobolttiseos kehitettiin myöhemmin. Näistä vanhimmista laitteista käytetään nimitystä radiumkanuuna.
Kobolttikanuunaa käytetään silloin, kun jokin syöpälaji tarvitsee voimakasta ja tarkkaan suunnattua sädehoitoa. Kohdistuslaitteiston avulla sädesuihku voidaan suunnata millintarkasti haluttuun kohtaan, jolloin se vahingoittaa tervettä kudosta mahdollisimman vähän.
Erityisesti kobolttikanuunaa käytetään silloin, kun potilaan entinen luuydin on luuydinsiirron vuoksi lamautettava kokonaan, mikä tehdään yhdellä tai useammalla kobolttikanuunalla potilaaseen kohdistetun tuhannen radin (=10 gray) syväsädeannoksen avulla.
Suomen ensimmäinen radiumkanuuna, saatiin lahjoituksena W. Frenckellilta vuonna 1938, ja se sijoitettiin Helsingin yleiseen sairaalaan. Suomen ensimmäinen kobolttikanuuna saatiin lahjoituksena Neuvostoliitolta 1950-luvulla. Se sijoitettiin silloiseen Sädehoitoklinikkaan Unioninkatu 38:aan, jonne rakennettiin yhä jäljellä oleva erityisesti lyijyllä panssaroitu suojatila.[2] Kobolttikanuuna käytettiin loppuun 1960-luvulla. Sen kuoret ohjaimineen ovat Meilahdessa Syöpätautien klinikan kellariin sijoitetun odotustilan seinällä muistomerkkinä. Säteilevä ydin palautettiin takaisin Neuvostoliittoon.
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
