Kirjepommi on räjähde, joka on rakennettu postipaketin sisälle ja suunniteltu räjähtäväksi, kun postipaketti avataan. Vanhimmat merkit kirjepommeista ovat vuodelta 1764. Nykyisin kirjepommeja käytetään mm. terrori-iskuissa.
Yksi tunnetuimmista kirjepommittajista oli yhdysvaltalainen Theodore Kaczynski eli Unabomber, joka tappoi yhteensä kolme ihmistä sekä haavoitti useita kirje- ja pakettipommeillaan 1970–1990-luvuilla. Yhdysvaltain liittovaltion poliisi FBI pidätti Kaczynskin huhtikuussa 1996. Hän kertoi tekojensa olleen vastalause yhdysvaltalaista korkean teknologian yhteiskuntaa vastaan.[1]
Tunnettu eurooppalainen kirjepommien lähettäjä oli itävaltalainen Franz Fuchs, jonka lähettämät pommit surmasivat neljä ja haavoittivat yhteensä 15 ihmistä vuosina 1993–1996. Iskujen kohteina olivat olleet Itävallassa oleskelleet maahanmuuttajat ja heihin myönteisesti suhtautuneet Itävallan kansalaiset. Fuchs tuomittiin elinkautiseen vankeuteen vuonna 1999, ja hän teki myöhemmin vankilassa itsemurhan.[2]
Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) toimistossa Pariisissa räjähti maaliskuussa 2017 kirjepommi. Yhden henkilön kerrottiin loukkaantuneen. Samaan aikaan Saksan valtiovarainministeriöstä löydettiin ministeri Wolfgang Schäublelle osoitettu pakettipommi, joka onnistuttiin tekemään vaarattomaksi ennen kuin se ehti räjähtää. Saksan pommin lähettäjäksi ilmoittautui kreikkalainen ”Palavan solun salaliitto” -niminen militanttiryhmittymä, joka vastusti Kreikalle määrättyjä talouden säästötoimia. Täyttä varmuutta ei saatu siitä, olivatko IMF:n toimiston ja Saksan valtiovarainministeriön kirjepommit yhteydessä toisiinsa.[3]
Suomessa
Postipakettina lähetetty pommi surmasi miehen ja aiheutti vakavia vammoja viidelle muulle ihmiselle Parikkalassa heinäkuussa 1979. Loukkaantuneista kolme oli lapsia. Pommin lähettänyt savonlinnalainen mies tuomittiin elinkautiseen vankeuteen. Oikeus katsoi teon murhaksi ja yleisvaaralliseksi rikokseksi.[4][5]
Yleisradion pääjohtajalle Sakari Kiurulle osoitettu kirjepommi räjähti hänen sihteerinsä käsissä Yleisradion toimitalossa Helsingissä kesäkuussa 1986. Sihteeri loukkaantui räjähdyksessä, mutta hänelle ei jäänyt pysyviä vammoja. Pommin lähettäjää ei koskaan saatu selville.[6]
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
