Kirjallisuusvuosi 1973

Kirjallisuusvuosi 1973 käsittelee vuoden 1973 tärkeitä kirjallisuuden tapahtumia, uutisia ja julkistuksia.

Kirjallisuusvuodet
1963 • 1964 • 1965 • 1966 • 1967 • 1968 • 1969 •    1970 • 1971 • 1972 – 1973 – 1974 • 1975 • 1976 •    1977 • 1978 • 1979 • 1980 • 1981 • 1982 • 1983
Vuodet
1970 • 1971 • 1972 – 1973 – 1974 • 1975 • 1976

Tapahtumia

• WSOY aloitti Legenda jo eläessään -kirjasarjan, jossa luotiin henkilökuvia eri alojen suomalaisista legendoista. Sarjaa jatkettiin vuoteen 1979 asti.
• Neuvostoliittolainen kirjailija Aleksandr Solženitsyn ilmoitti, että turvallisuuspoliisi KGB oli takavarikoinut Leningradissa hänen julkaisemattoman Vankileirien saaristo -teoksensa käsikirjoituksen.
• Kansainvälinen öljykriisi aiheutti laajoja toimenpiteitä energian säästämiseksi ja talouden tasapainottamiseksi.
• Eteläafrikkalaisen André Brinkin romaani Katson pimeään kiellettiin kotimaassaan. Se oli ensimmäinen Etelä-Afrikan kieltämä kirja.
• Insinööriuutisten päätoimittaja Heikki Ranssi kirjoitti Neuvostoliiton ihmisoikeusoloja arvostelleen pääkirjoituksen. Lehden kustantaja määräsi Ranssin pysäyttämään ja tuhoamaan jo matkaan lähteneen painoksen yhteistyössä Postin kanssa. Ranssi oli niin perusteellinen, ettei yhtään kappaletta tallentunut lehden arkistoon eikä Kansalliskirjastoon. Ranssi sai potkut tehtävästään.^[1]

Julkaisuja

• André Brink – Kennis van die aand (suom. Katson pimeään, 1976)
• Heikki Brotherus – Eljas Erkko, legenda jo eläessään
• Arthur C. Clarke – Uhka avaruudesta
• Allen Ginsberg – The Fall of America: Poems of These States, 1965–1971
• Paavo Haavikko – Runoja matkalta salmen ylitse
• Veikko Huovinen – Rasvamaksa (novellikokoelma)
• Elina Karjalainen – Arkkipiispa Paavali, legenda jo eläessään
• Aarne Kinnunen – Tuli, aurinko ja seitsemän veljestä: Tutkimus Aleksis Kiven romaanista
• Björn Landström – Faraon laivat (ruots. Egyptiska skepp 4000–600 f.Kr., 1970)
• Astrid Lindgren – Veljeni, Leijonamieli
• Jean Raspail – Le Camp des saints (dystopia, suom. Pyhien leiri, 2021)
• Martta Salmela-Järvinen – Miina Sillanpää, legenda jo eläessään
• Mary Shelley – Frankenstein. Uusi Prometheus (engl. Frankenstein; or, the Modern Prometheus (1818))
• Aleksandr Solženitsyn – Gulag: Vankileirien saaristo (suom. 1974)
• Heikki Turunen – Simpauttaja
• Patrick White – The Eye of the Storm (suom. Myrskyn silmä, 1973)

Palkintoja

Hugo-palkinto

• Isaac Asimov

Kalevi Jäntin palkinto

• Kristiina Pelto-Timperi
• Merja Huttunen

Mikael Agricola -palkinto

• Elvi Sinervo

Nobelin kirjallisuuspalkinto

• Patrick White

Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinto

• Veijo Meri

Pulitzerin kirjallisuuspalkinto

• Eudora Welty

Lähteet

1. Kaartinen, Vesa: Pikasensuuria yya-Suomessa (Tilaajille) Helsingin Sanomat. 11.1.2009. Viitattu 3.12.2022.

Tämä kirjaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.