sota germaaniheimojen ja Rooman välillä 113–101 eaa From Wikipedia, the free encyclopedia
Kimbrisota käytiin Rooman tasavallan ja germaaniheimojen välillä vuosina 113–101 eaa.
 |
Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. |
| Kimbrisota | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Osa Germaanisotia | |||||||
 Kimbrien ja teutonien kansainvaellukset | |||||||
| |||||||
| Osapuolet | |||||||
| Komentajat | |||||||
|
Gnaeus Papirius Carbo, |
Boiorix, | ||||||
| Vahvuudet | |||||||
|
30 000-80 000+ |
Suuri, enintään 300 000 | ||||||
| Tappiot | |||||||
|
150 000-180 000 |
Molemmat heimot tuhottiin tai otettiin orjiksi | ||||||
| |||||||
Germaanit, jotka koostuivat pääasiassa kimbreistä ja teutoneista, lähtivät kotipaikoistaan Jyllannin niemimaalta tai Reinin pohjoispuolelta etsimään uusia asuinalueita tai ruokaa kohti etelää.[1] Joukkoon liittyi vielä muitakin heimoja ja lopulta suuri joukko germaaneja lähestyi Alppeja ja sen raja-alueita. Plutarkhoksen mukaan jo pelkästään sotureita oli noin 300 000.
Vuonna 113 eaa. germaanit ilmestyivät Itä-Alpeille. Kun Roomaan saapui tieto germaanien lähestymisestä, heitä vastaan lähetettiin konsuli, jonka tehtävä oli käskeä germaaneja kääntymään takaisin. Germaanit tottelivat konsulia, ja heille annettiin oppaita paluumatkalle. Paluumatkalla germaanit joutuivat kuitenkin roomalaislegioonan pysäyttämiksi, ja syttyi sota. Kimbrit ja teutonit löivät aluksi konsuli Gnaeus Papirius Carbon johtaman roomalaisarmeijan Noreian taistelussa. Germaanit lähtivät tämän jälkeen Sveitsin kautta länteen, Galliaan, jonka kaakkoinen osa oli roomalaisten provinssi. Roomalaiset joukot, jotka yrittivät pysäyttää heitä, lyötiin perin pohjin. Vuonna 105 eaa. germaanit kohtasivat suuren roomalaisarmeijan Arausiossa (Orange). Seuranneessa taistelussa kimbrit ja teutonit aiheuttivat roomalaisille murskaavan tappion, joka oli pahin Rooman kärsimä katastrofi sitten Cannaen taistelun Hannibalia vastaan vuonna 216 eaa. Kimbrit lähtivät tämän jälkeen Hispaniaan, missä iberit kuitenkin tekivät heille vastarintaa. Kimbrit palasivat Galliaan vuonna 103 eaa., ja teutonit liittyivät heihin. Molemmat kansat ryöstivät maata. Vuonna 102 eaa. teutonit alkoivat siirtyä Galliasta kohti Italiaa. Roomassa koettu murskatappio oli aiheuttanut pelkoa, ja Jugurthan sodasta palannut Gaius Marius oli nähty ainoana sotapäällikkönä, joka voisi pelastaa Rooman. Hänet valittiin vastoin lakia konsuliksi useiksi vuosiksi peräkkäin. Rooman armeijan komentajana Marius asettui puolustukseen Rhônen rannalle odottamaan teutoneja. Teutonit yrittivät vallata rynnäköllä Mariuksen leiriä siinä kuitenkaan onnistumatta, ja tyytyivät sitten vain ohittamaan roomalaiset matkallaan kohti etelää. Vaeltavan kansan ohimarssi kesti kuusi päivää. Marius lähti seuraamaan teutoneita, ja onnistui hyökkäyksen jälkeen lyömään heidät Aquae Sextiaessa ja sen jälkeen kimbrit Vercellaessa. Rooman orjamarkkinoille tuli voitetun kimbrisodan seurauksena suuret määrät sotavankeja.[1]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
