Kiesimän kanava

Kiesimän kanava sijaitsee Rautalammilla Pohjois-Konneveden ja Kiesimän välisellä kannaksella. Kanava on osa Keiteleen ja Iisveden välistä reittiä, joka rakennettiin vuosina 1918–1927.^[1] Reitillä on lisäksi Neiturin kanava ja Kerkonkosken kanava.^[2]

Kiesimän kanava

Kanavan pituus on 460 metriä, putouskorkeus on 5,40–5,60 metriä ja kanavassa on yksi sulku jonka mitat ovat 43,0 × 8,3 × 2,7 metriä. Kanavassa voivat kulkea alukset, joiden maksimipituus 35,0 metriä, leveys 7,5 metriä, syväys 2,4 metriä sekä maston korkeus enintään 5,9 metriä. Kanavan ylittää yksi kiinteä maantiesilta.^[1] Kiesimän kanavaa alettiin rakentaa jo 1918, mutta määrärahojen puute viivästytti rakennustöitä niin, että kanava valmistui vasta syksyllä 1927.^[2]

Neiturin, Kiesimän ja Kerkonkosken kanavilla käytettiin kokonaan uutta tekniikkaa: Sulkuportit rakennettiin puun sijaan teräksestä, jolloin aiemmin käytettyä periaatetta, jonka mukaan yhdellä sulkukammiolla voidaan nostaa veden tasoa enintään kolme metriä, ei enää tarvinnut noudattaa. Sulut rakennettiinkin yksikammioisiksi. Vettä ei johdeta sulkukammioon eikä siitä pois sulkuporteissa olevien avattavien luukkujen kautta, vaan sivumuureissa olevan putkiston kautta. Tätä tekniikkaa käytettäessä sulkukammion vesi ei aaltoile eikä sulun pituussuuntaista virtausta synny. Veden korkeuden muutos myös tapahtuu selvästi nopeammin kuin luukkuperiaatteella toimivissa kanavissa. Samaa periaateratkaisua sovellettiin myöhemmin Saimaan kanavan suursuluissa.^[2]

Kanavaa käytettiin alusta saakka puutavaran kuljetukseen, joka kuitenkin on loppunut vuoteen 2002 mennessä koko Kymijoen vesistössä.^[3] Kanavan sulku toimii nykyisin itsepalveluperiaatteella^[1]. Kiesimän, Kerkonkosken, Neiturin ja Kolun kanavien käyttö- ja kunnossapitotehtävistä vastaa Väyläviraston urakoitsijana NRC Group Finland Oy.^[4][5]

Lähteet

1. Kiesimän kanava Väylävirasto. Viitattu 17.12.2020.
2. Hurskainen, Tarmo: Suomen kanavat: Kerkonkosken, Kiesimän ja Neiturin kanavat (Arkistoitu – Internet Archive), 2005
3. Päätös 85/04/1 (PDF) 8.9.2004. Itä-Suomen ympäristölupavirasto. Viitattu 5.4.2012.^{[vanhentunut linkki]}
4. Arctia Meritaito käynnisti kanavaliiketoimintoja ja viittatehdasta koskevat muutosneuvottelut Arctia Oy.
5. Tarjouspalvelu: VÄYLÄ/5093/02.01.02/2022 / Iisalmen ja Rautalammin reittien kanavien käyttö ja kunnossapito 2023 - 2027 tarjouspalvelu.fi.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kiesimän kanava Wikimedia Commonsissa

Rautalammin reitti

Hankavesi

• Suontienselkä–Paasvesi
• Pielavesi – Säviänvirran kanava – Haapajärvi – Pieksänjärvi
• Iisvesi – Rasvanki – Virmasvesi – Hirvijärvi–Kallioselkä–Ahveninen–Suovu ‎
• Nilakka – Kolun kanava – Äyskoski
• Koskelovesi-Miekkavesi – Nokisenkoski – Niinivesi – Säynätsalmen kanava – Iisvesi
• Kiesimä – Kerkonkosken kanava – Sonkari – Vesantojärvi – Kiesimän kanava – Neiturin kanava
• Konnekoski – Hankavesi – Myhinkoski – Myhinjärvi
• Konnevesi – Kellanvirta – Liesvesi – Vanginvesi – Korholankosket – Kynsivesi–Leivonvesi – Simunankoski – Kuusvesi
• Armisvesi – Hankavesi – Kuuhankavesi – Venejoki
• Lievestuoreenjärvi – Sahinjoki
• Uurainen – Nurminen – Ahveninen
• Tarvaalankoski – Saraavesi

Kymijoen vesistön kanavat

• Kalkkisten kanava
• Heposelän reitti: Kellosalmen kanava – Likastin kanava
• Keiteleen reitti: Listonsalmen kanava – Neiturin kanava
• Kiesimän reitti: Kerkonkosken kanava – Kiesimän kanava – Neiturin kanava
• Niiniveden reitti: Säynätsalmen kanava
• Nilakan reitti: Kolun kanava
• Pielaveden reitti: Säviänvirran kanava
• Vesijärvi: Vääksyn kanava
• Virmasveden reitti: Kuttakosken kanava