Kharg
From Wikipedia, the free encyclopedia
Kharg on Iraniin kuuluva saari Persianlahdella. Saarella on noin 7 000 asukasta ja se on huomattava öljyterminaali. Strategisen asemansa takia sillä on myös laivaston tukikohtia.
| Kharg | |
|---|---|
 Kharg vuonna 1973. |
|
  Kharg |
|
| Koordinaatit | |
| Vesialue | Persianlahti |
| Pinta-ala | 1 491 km² |
| Valtio | |
| Valtio |
 Iran |
| Provinssi | Bušehr |
| Väestö | |
| Väkiluku | 7 720 (v. 2011) |
| Suurin kaupunki | Kharg |
Kharg on saari Iranin Bušehrin provinssissa Persianlahdella noin 50 kilometriä Bušehrin satamasta luoteeseen ja 30 kilometriä Ganavan satamasta länteen. Khargista pohjoiseen sijaitsee Kargun saari. Khargin pinta-ala on noin 210 km². Sen korkein kohta on noin 80 metriä merenpinnasta. Saaren sisämaassa on kukkuloita, sekä pohjois- ja etelärannikolla kallioita. Saaren karun maaperän takia sillä ei kasva juurikaan kasvillisuutta, eikä eläimistöä. Nykyisin huomattava osa saaresta on teollisuusaluetta öljylaitoksineen.[1]
Kesät ovat kuumia ja kosteita. Talvet ovat leutoja.[1]
Vanhimmat arkeologiset merkit ihmisasutuksesta saarella ovat kaksi suurta hautaa, jotka ovat ilmeisesti palmyralaisen taiteen innoittamia. Mahdollisesti saarella on ollut jonkinlaista palmyralaista asutusta. Toisaalta vaikutteet voivat olla saapuneet yksinkertaisemmin kauppareittejä pitkin. Merkkejä on myös mahdollisista juutalaisista hautauksista. Sittemmin saarella on ollut kristitty yhteisö. Saarella oleva kirkkokompleksin raunio on suurin laatuaan Persianlahden alueella. Sittemmin islamilaisissa lähteissä kuvaillaan saarta helmenkalastuksen puolesta.[2]
Hollannin Itä-Intian kauppakomppanian laivat saapuivat vuonna 1645. Seuraavan vuosisadan puolella he perustivat Mosselsteyn-nimisen linnoituksen saarelle ostettuaan sen Nasir Waqai-nimiseltä arabiruhtinaalta. Hollantilaiset harjoittivat helmenkalastusta ottaen välillä yhteen rannikon arabien kanssa. Hollantilaisten kausi päättyi 12 vuoden jälkeen vuonna 1766 Mir Muhanna -nimisen arabipäällikön vallattua saaren. Englannin Itä-Intian kauppakomppania teki joitakin yrityksiä vaikutusvaltansa ulottamiseksi saarelle 1700-luvulla ja vuonna 1807 se oli tarkoitus antaa Persian šaahin liittolaismaa Ranskalle. Ranskalaishanke päättyi välirikkoon vuonna 1809 ja sittemmin vuosina 1837 ja 1856 saarta miehittivät britit.[2]
Toisen maailmansodan jälkeen saari oli hyvin harvaan asutettu. Sillä pidettiin joitakin poliittisia vankeja mantereelta. Tilanne muuttui 1950-luvulla, kun saaresta tuli huomattava öljyterminaali. Sille vedettiin merenalainen öljyputki Ganavan satamasta mantereelta. Pian saaren öljyterminaalin vientikapasiteetti oli 3 miljoonaa tynnyriä päivässä ja laitosten koko oli vain Saudi-Arabian Raʾs Tanuraa pienempi. Saarelta vietiin myös lannoitteita ja nestekaasua. Irakin–Iranin sodan aikana Irakin ilmavoimat tekivät iskuja saarelle ja suurin osa sen öljylaitoksista tuhoutui. Iran keskitti öljylaitoksiaan sittemmin kauemmas Irakin lentokoneiden ulottuvilta Persianlahden itäosiin. Laitoksia Khargilla alettiin korjaamaan sodan jälkeen.[3]
Kharg on saaren kaakkoispuolella. Saarella on myös lentokenttä.[1]
Strategisen asemansa takia saari on myös huomattava sotilastukikohta. Sillä on Iranin laivaston ja Iranin vallankumouskaartin laivaston laitoksia.[3]
Vuonna 2011 saaren asukasluku oli noin 7 720. Väkiluku on kasvanut huomattavasti sitten vuoden 1956, jolloin se oli vain 650. Asukasluku on kasvanut lähinnä saaren teollistumisen takia.[1]
Saaren talous liittyy nykyisin sen asemaan öljyterminaalina. Monet öljyä kuljettavat supertankkerit lastataan Khargilla.[1]
Historiallisesti saaren asukkaat elivät maanviljelyllä kasvattaen esimerkiksi taateleja, sitrushedelmiä ja viinimarjoja. Kasteluun käytettiin pohjavettä kastelukanavilla. Saarella harjoitettiin myös kalastusta ja helmenpyyntiä.[1]
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
