Ruusukasvi From Wikipedia, the free encyclopedia
Kerria (Kerria japonica, jap. 山吹, Yamabuki) on ruusukasvien heimoon kuuluvan kerrioiden suvun ainoa laji, joka kasvaa luonnonvaraisena Itä-Aasiassa.[1][2] Kerria ja sen lajikkeet ovat talvenkestäviä suuressa osassa Keski-Eurooppaa, ja niitä käytetään siellä puistojen ja puutarhojen koristekasveina.
| Kerria | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Rosales |
| Heimo: | Ruusukasvit Rosaceae |
| Alaheimo: | Spiraeoideae |
| Tribus: | Kerrieae |
| Suku: |
Kerriat Kerria DC. |
| Laji: | japonica |
| Kaksiosainen nimi | |
| Synonyymit | |
|
|
| Katso myös | |
Kerria on kesävihanta pensas, joka saavuttaa tavallisesti 1-2, harvemmin jopa kolmen metrin korkeuden. Pystykasvuisen lajin vihreät oksat ovat alkuvaiheessa kulmikkaita, mutta muuttuvat myöhemmin pyöreiksi. Kasvi leviää pääasiassa pitkillä rönsyillään. Oksien kuori on hienosti raidallista ja kaljua, nuorena vihreää.
Kerrian vuorottaiset lehdet jakautuvat lehtivarteen ja -lapaan. Lehtivarsi on 5-15 millimetriä pitkä ja kalju. Yksinkertainen, vaaleanvihreä lehtilapa on kulmikas-soikea tai soikea, pitkästi teräväkärkinen, 3-10 senttimetriä pitkä ja 2-4 leveä. Lehtilaita on terävästi sahalaitainen. Kukinnan jälkeen putoavilla nahkamaisilla korvakkeilla on ripsimäinen reuna.
Kasvin pääasiallinen kukinta-aika ulottuu huhtikuusta kesäkuuhun. Kerrannaiskukkainen viljelymuoto Kerria japonica 'Pleniflora' (pallerokerria) kukkii usein syksyllä toisen kerran. Kukat sijaitsevat yksittäin lyhyiden sivuoksien päissä. Kaljun kukkavarren pituus on 8-15 millimetriä. Suurehkot, 2,5-6 senttimetrin läpimittaiset kaksineuvoiset kukat ovat säteittäisiä ja viisiteräisiä; niillä on kaksinkertainen kehä. Kukkapohjus on tasainen, lyhyen levymäinen. Vielä kypsässä hedelmässä ovat nähtävissä viisi soikeaa-elliptistä verholehteä, joilla on sileä tai sahattu reuna. Viisi 1,5-2 × 1-1,8 senttimetrin levyistä soikeaa, lyhyesti terävää terälehteä ovat 1-4 kertaa niin pitkiä kuin verholehdet ja villimuodolla keltaiset. Villimuodolla on lukuisia heteitä ja viisi vapaata emiä, joissa kussakin on korkeintaan kaksi siemenaihetta. Eräillä viljelymuodoilla kukat ovat kerrannaisia; heteet ovat muuttuneet terälehtien kaltaisiksi. Emin ohut vartalo on pysty.
Kesä-elokuussa kypsyvä hedelmä on kalju, ryppyinen, rusehtavanmusta, soikea pähkylä, jonka koko on 4-4,5 × 3,5-4 millimetriä. Siemenet sisältävät pieniä määriä amygdaliinia, sinihappoglykosidia, jota on myös muiden ruusukasvien siemenissä.
Kerrian kromosomiluku on 2n = 18.
Kerrian villimuoto on alun perin kotoisin Kiinasta, kun taas viljelymuotoja tunnetaan pääasiassa Japanista. Kerria menestyy lähes kaikissa ei-happamissa maalajeissa. Kasvia pidetään "teollisuudenkestävänä", sillä se sietää hyvin pakokaasuja, minkä vuoksi sitä istutetaan usein etupihoille ja tienvarsille. Euroopassa laji on kotiutunut luontoon Sveitsissä ja Valko-Venäjällä, muissa maissa sitä tavataan vain satunnaisesti villiytyneenä.
Viljellyt muodot ovat tavallisesti kaikin puolin suurempia kuin luonnonvaraiset; niillä on myös suuremmat rönsyt.
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
