Kemiallisessa pesussa vaate kastellaan märäksi perkloorietyleeni-nimisellä liuottimella ja höyrytetään kuivaksi lämpimällä ilmalla. Toisin kuin vesipesu, kemiallinen pesu ei turvota kankaan kuituja jolloin kangas ei kutistu, veny tai nukkaannu. Kemiallinen pesu tehdään koneellisesti pesuloissa. Perkloorietyleeni on hyvä rasvaliuotin, jolla myös vahat ja jotkin muovit saadaan irtoamaan. Tehokkuudestaan huolimatta se on kankaan väreille vettä selvästi ystävällisempi.
Jotkin materiaalit eivät kuitenkaan kestä kemiallista pesua. Tällaisia ovat mm. PVC, erilaiset koristepaljetit ja erikoisnapit, polyuretaani ja alumiini. Nämä materiaalit saattavat vaurioitua kemiallisessa pesussa, joten ne on syytä pestä emulsiopesussa.
Tyypillisiä kemiallisessa pesussa pestäviä tuotteita ovat miesten puvut, pikkutakit, housut, jakkupuvut, leningit, hameet, kodin tekstiilit, ryijyt ja raanut.
Perkloorietyleeni on ympäristölle vaarallinen aine. Esimerkiksi pesula jolla on Joutsenmerkki ei voi käyttää perkloorietyleeniä. Käytännössä Joutsenmerkin voi saada vain sellainen pesula, joka käyttää hiilidioksidipesua.
1950-luvun Emännän tietokirjassa esitellään tapa pestä silkkipukuja, vaaleita kenkiä ja käsilaukkuja itse ulkosalla bensiiniin kastamalla ja harjaamalla. Menetelmä on erittäin palovaarallinen.[1]
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
