suomalainen massamurhaaja From Wikipedia, the free encyclopedia
Karl Emil Nummi (aik. Malmelin; 16. tammikuuta 1872 Lahnus, Espoo – 26. helmikuuta 1944 Ripuby, Helsingin pitäjä)[1][2][3] oli suomalainen murhaaja, joka surmasi 10. toukokuuta 1899 Nurmijärven Klaukkalassa seitsemän Simolan torpan asukasta. Espoosta kotoisin ollut Malmelin oli palvellut Simolan torpassa renkinä ja seurustellut torpan tyttären kanssa. Kun tämä ei ollut suostunut Malmelinin puolisoksi, surmasi tämä kostoksi koko torpan väen käyttäen kirvestä aseenaan. Uhreista kolme oli naisia ja kaksi lapsia.[4]
Ruotsia ja ruotsinvoittoista suomea puhunut Malmelin tuomittiin teosta elinkautiseen kuritushuonerangaistukseen. Murhatapauksesta tehtiin myös arkkiveisu ja Nurmijärvi sai huonoa mainetta "murhajärvenä". Malmelin ehti istua elinkautista 13 vuotta, kunnes hänet vuonna 1912 armahdettiin Nikolai II:n toimesta.[5]
Malmelin vaihtoi vapauduttuaan sukunimensä nimeksi Nummi. Hän avioitui ensin keimolalaisen Fredrika Sofia Hyrkstedtin kanssa vuonna 1913[6] ja asettui asumaan mökkiin Keimolan Lautmäkeen Luhtaanmäen kivisillan kupeessa.[3] Nummi avioitui toisen kerran vuonna 1929[7] palvelija Emma Lydia Niemisen kanssa Riipilästä, jolloin Nummi siirsi talonsa toiselle puolen tietä, josta hän oli ostanut palan maata. Siellä hän asui aina kuolemaansa saakka.[3] Nummi kuoli pitkäaikaiseen sairauteen 72 vuotiaana.[1] Nummen elämänkaari ja yhteys joukkomurhaan selventyi myöhemmässä vaiheessa Nummen vaatimattoman rakennuksen kuvan museoluetteloinnin ja kuvan taustojen selvittelyn yhteydessä. Nummen asuinmökki Keimolassa kuvattiin vuonna 1980 Tampereen yliopiston Kansanperinteen laitoksen professori Erkki Ala-Könnin ja työryhmän Vantaan kenttätutkimuksen yhteydessä.[3]
Kirjassaan Kirves. Toivo Harald Koljosen rikos ja rangaistus (2015) historiantutkija Teemu Keskisarja kertoo, että Huittisissa vuonna 1943 kuusi ihmistä kirveellä murhannut vankikarkuri Toivo Harald Koljonen oli nuoruudessaan työskennellyt maatöissä Nurmijärvellä, vieläpä samalla suunnalla pitäjää, ja oli näin saattanut kuulla tapauksesta.[8]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
