Karjalan armeija

Karjalan armeija (Kar. A) oli Suomen maavoimien sotatoimiyhtymä jatkosodassa.

Joukko-osastot

Armeijaan kuului kaksi armeijakuntaa ja yksi erillinen taisteluryhmä.

• VII armeijakunta
• VI armeijakunta
• Ryhmä Oinonen

Armeijakuntiin kuului yhteensä viisi jalkaväkidivisioonaa. Ryhmä Oinoseen kuului Ratsuväkiprikaati sekä 1. ja 2. jääkäriprikaatit. Myöhemmin myös Saksan 163. jalkaväkidivisioona liitettiin armeijaan.

Tausta

Sodanjulistus annettiin 26. kesäkuuta 1941 ja Karjalan armeija perustettiin 29. kesäkuuta komentajanaan kenraaliluutnantti Erik Heinrichs ja esikuntapäällikkönä eversti K. A. Tapola. Armeijan joukot oli ryhmitetty puolustukseen rajalle.

Jatkosodan hyökkäysvaihe

Pääartikkeli: Jatkosodan hyökkäysvaihe, Laatokan Karjalan valtaus 1941, Itä-Karjalan valtaus 1941

Karjalan armeijan tärkeimmät komentajat kesällä 1941. Kuvassa toinen vasemmalta armeijan komentaja kenraaliluutnantti Erik Heinrichs hänen vieressään 1. jääkäriprikaatin komentaja eversti Ruben Lagus ja oikealla VI armeijakunnan komentaja kenraalimajuri Paavo Talvela, Talvelan ja Laguksen välissä taustalla Karjalan armeijan tykistökomentaja eversti William Häkli

Karjalan armeija aloitti hyökkäyksen Laatokan Karjalaan 10. heinäkuuta 1941. Tarkoituksena oli vallata talvisodassa menetetyt alueet takaisin, mutta hyökkäystä jatkettiin yli vanhan rajan Neuvostoliiton puoleiseen Itä-Karjalaan, kun raja oli elokuussa saavutettu. Armeijan pohjoista sivustaa tuki 14. divisioona, ja etelässä Laatokka erotti sen Kannaksella toimivista joukoista. Syyskuussa armeijalle perustettiin oma radioasemansa, Aunuksen Radio. Armeija eteni ripeästi käyttäen hyökkäyksen kärkenä kevyitä jääkärijoukkoja. Lokakuussa vallattiin Petroskoi, jonka nimi muutettiin Äänislinnaksi.

Asemasota

Karjalan armeija lopetti hyökkäyksensä 7. joulukuuta 1941 ja siirtyi puolustusryhmitykseen linjalle Laatokka-Syväri-Ääninen-Maaselkä. Kenraaliluutnantti Heinrichs siirrettiin 29. tammikuuta 1942 yleisesikunnan päälliköksi ja väliaikaisena komentajana oli kenraaliluutnantti Lennart Oesch 1. maaliskuuta 1942 saakka, jolloin Karjalan armeija lakkautettiin ja Päämajan alaisuuteen muodostettiin kolmen kannaksen ryhmät; Aunuksen ryhmä, Kannaksen ryhmä ja Maaselän ryhmä.^[1]

Lakkauttaminen

Päämaja antoi käskyn Karjalan armeijan lakkauttamisesta ja nimen muuttamisesta Aunuksen ryhmäksi (Aun. R) 25. helmikuuta 1942. II armeijakunta sille alistettuine taistelu- ja huoltojoukkoineen erotettiin Karjalan armeijasta ja siitä muodostettiin suoraan Päämajan alainen Maaselän ryhmä (Maa. R). Aunuksen ryhmään käskettiin V, VI ja VII armeijakunta sekä 163. divisioona. Ryhmien väliseksi rajaksi määrättiin silloinen II ja VII armeijakunnan välinen raja. Käskyssä toimeenpanohetkeksi oli määrätty 1. maaliskuuta 1942 kello 12.00.^[2]

Lähteet

1. ”Asemasotavaiheen kuukaudet ja päivät”, Jatkosodan Pikkujättiläinen, s. 333. (Kolmen kannaksen ryhmät) Helsinki: WSOY, 2007. ISBN 978-951-0-28690-6
2. Päämaja, operatiivinen osasto: Sotapäiväkirjan liite 413 (378/Op.1/5d/sal) 25.2.1942. Kansallisarkisto. Viitattu 13.10.2014.

Aiheesta muualla

• Tapola, Päivi: Ajan paino. Jalkaväenkenraali K. A. Tapolan elämä. Tammi, Helsinki, 2004. ISBN 951-31-3037-1 K. A. Tapolan teksti Karjalan armeijan hyökkäysoperaatiosta.