Kantelu

Kantelulla tarkoitetaan Suomen oikeusjärjestyksessä useita eri asioita.

Oikeudenkäymiskaaressa säädetty tuomiovirhekantelu on yleisiä tuomioistuimia koskeva ylimääräinen muutoksenhakukeino. Oikeudenkäymiskaari tuntee eräitä muitakin kantelutilanteita.

Myös hallintolainkäytössä oli aiemmin ylimääräisenä muutoksenhakukeinona käytössä lainvoimaisia hallintopäätöksiä koskeva kantelu hallinto-oikeudelle. Voimassa olevassa hallintoprosessilaissa sitä ei enää ole, vaan purkuhakemus korkeimmassa hallinto-oikeudessa on tarkoitettu kattamaan myös kantelun aiempi käyttöala.

Kanteluksi kutsutaan myös eduskunnan oikeusasiamiehelle, valtioneuvoston oikeuskanslerille tai muulle valvontaviranomaiselle kuten aluehallintovirastolle tehtyä kirjelmää, jolla kannellaan jonkin viranomaisen tai joskus muunkin tahon toiminnasta. Tällaisesta hallintokantelusta säädetään nykyisin hallintolain 8 a luvussa. Koska kyse ei ole muutoksenhakukeinosta, hallintokantelun johdosta hallintopäätöstä ei voida kumota tai muuttaa, eikä siihen annetusta ratkaisusta saa valittaa. Valvova viranomainen voi hallintokanteluasiassa antamassaan ratkaisussa kuitenkin kiinnittää valvottavan huomiota hyvän hallinnon vaatimuksiin tai saattaa tämän tietoon käsityksensä lain mukaisesta menettelystä. Jos tätä ei asian kokonaisarvosteluun vaikuttavat seikat huomioon ottaen pidetä riittävänä, valvottavalle voidaan antaa huomautus, jollei kantelun kohteena oleva teko luonteensa tai vakavuutensa perusteella anna aihetta ryhtyä toimenpiteisiin muussa laissa säädetyn menettelyn käynnistämiseksi. Viimeksi mainitussa tapauksessa kantelun käsittely raukeaa.

Julkishallinnon ulkopuolella kanteluiksi kutsutaan myös Julkisen sanan neuvostolle tehtyjä kanteluita, jotka koskevat lehtien tai muiden medioiden väitettyjä journalistin ohjeiden vastaisia toimia.^[1]

Lähteet

1. Kantelun ohjeet - Kantelun ohjeet - JSN www.jsn.fi. Viitattu 26.1.2022.

Tämä lakiin tai oikeuteen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.