julkinen puistoalue From Wikipedia, the free encyclopedia
Kansanpuistot (ruots. folkpark) erotuksena varsinaisesta kaupunkipuistosta ovat 1800-luvun lopulta alkaen syntyneitä, etenkin työväestölle tarkoitettuja yleisiä virkistysalueita kaupunkien laitamilla.[1] Kaupunkipuistojen kehityksessä ne ovat erityisesti ruotsalainen erikoispiirre työväenliikkeen vapaaehtoisina instituutioina.[2] 1800-luvun lopulta lähtien niitä on esiintynyt samassa merkityksessä myös Suomessa.[3]
Toisin kuin varsinaiset puistot kansanpuistot ovat saattaneet alun perin koostua esimerkiksi laajoista, kevyesti käsitellyistä metsä- ja niittyalueista tai joskus myös saarista, joissa maisemakuvan muokkaus varsinaisten puistojen tapaan ei ollut keskeisellä sijalla.[1] Omistukseltaan ne saattoivat alun perin olla yksityisiä, luonteeltaan filantrooppisia, tai myös työväen järjestöjen ylläpitämiä.[4]
Varsinkin Ruotsissa kansanpuistojen on katsottu ilmaisseen työväestön omaa halua vapaa-ajan viettoon muualla kuin julkisissa kaupunkipuistoissa, samalla kun esimerkiksi Suomessa Helsingissä työväestön joukkoesiintymistä kaupunkikeskustojen puistoissa saatettiin pitää niiden arvoa alentavana vielä itsenäisyyden ajalla. Työväen oletettiin viihtyvän paremmin luonnon "kodikkaassa" helmassa, vaikka työväen omat kannanotot viittaavatkin pikeminkin tasa-arvon vaatimuksiin "hienojen" puistojen tarjonnassa, joita esimerkiksi Helsingissä rakennettiin enemmän keskiluokan asuttaman "kivikaupungin" kaupunginosien yhteyteen eikä niinkään tiheämmin asuttuihin työläiskaupunginosiin.[5]
Kansanpuistot oli tarkoitettu erityisesti sunnuntai- ja juhlapäivien viettoon, ja sekä Ruotsissa että Suomessa niihin on liittynyt myös ohjelmallista toimintaa, "kaupunkilaiskansanhuveja", puistomaisessa ympäristössä.[6] Suomalaisista kansanpuistoista Saaren kansanpuistossa Tammelassa lähellä Forssan teollisuusyhdyskuntaa on järjestetty muun muassa juhannusjuhlia ja kesäteatteriesityksiä lähes koko puiston olemassaolon ajan 1930-luvulta alkaen[7] ja Turussa Ruisrock-festivaali on vuodesta 1972 järjestetty Ruissalon Kansanpuistossa.
Kansanpuistoja on Suomessa esimerkiksi Helsingissä ollut eri aikoina muun muassa Mustikkamaalla,[8] Korkeasaaressa,[9] Seurasaaressa[10] ja Hakasalmen puistossa[11]. Näiden ohella myös Tehtaanpuisto, Eläintarha ja jopa Kaisaniemi saatettiin rinnastaa kansanpuistoihin, kun niiden käyttäjistä merkittävä osa oli työväkeä.[9]
Nykyään tai aikaisemmin tunnettuja kansanpuistoja ovat Suomessa ainakin seuraavat:
Helsingissä termiä kansanpuisto lakattiin virallisesti käyttämästä 1950-luvun lopulla. Helsingin kaupungin vuoden 1958 kunnalliskertomuksessa mainitaan vielä, että kaupungin urheilu- ja retkeilytoiminnan hallinnassa oli joukko kansanpuistoja sekä lisäksi kaupungin alueen ulkopuolella sijainneet Pirttimäen, Rastilan ja Uutelan ulkoilualueet.[18] Sitä vastoin vuoden 1959 kunnalliskertomuksessa myös aikaisemmat kansanpuistot luetellaan ulkoilualueiden joukossa.[19]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
