putkilokasvilaji From Wikipedia, the free encyclopedia
Kangaskorte (Equisetum hyemale) on ainavihreä, yhtäläisitiöinen sanikkainen. Suomessa lajia on kutsuttu kansanomaisella nimellä hosia tai sen muunnelmilla, kuten huosiain tai huosianheinä.[2]
Kangaskorte | |
---|---|
Kangaskortteen varren latvassa oleva itiötähkä. |
|
Uhanalaisuusluokitus | |
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Kasvit Plantae |
Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
Kaari: | Sanikkaiset Pteridophyta |
Luokka: | Kortemaiset Equisetopsida |
Lahko: | Equisetales |
Heimo: | Kortekasvit Equisetaceae |
Suku: | Kortteet Equisetum |
Alasuku: | Hippochaete |
Laji: | hyemale |
Kaksiosainen nimi | |
Equisetum hyemale |
|
Katso myös | |
Monivuotisen kangaskorteen maavarsisto levittäytyy laajalle. Siitä nousevat pystyt, kovat ja tumman harmaanvihreät varret ovat 40–70 cm korkeita ja 4–6 mm paksuja, ja kasvavat tavallisesti muutamien ryhminä. Varret ovat nivelikkäitä, uurteisia, karheapintaisia, jäykkiä, lähes liereitä ja matalaharjuisia. Lisäksi ne ovat haarattomia tai niiden latvoissa on lyhyitä haaroja. Kangaskortteen varsi on ontto: keskiontelo on noin 2/3 varren läpimitasta ja sen ympärillä on selvästi näkyviä sivuonteloita. Lehdet ovat vähäisiä, yhdiskasvuisia kiehkuroita, jotka muodostavat hammasreunaisia tuppia varren nivelkohtiin. Tupet ovat ahtaita, kapeita, yleisväriltään harmaanvalkoisia ja tyvestä sekä usein myös yläosista mustia. Tupissa on varhain varisevia, kapeita hampaita tavallisesti 10–30 kappaletta. Itiötähkät ovat varren ja joskus myös haarojen latvassa. Itiötähkä on käpymäinen, suipohko ja tumma. Itiöpesäkkeet ovat perällisten kuusikulmaisten kilpien alapinnalla. Suomessa kangaskortteen itiöt kehittyvät elo-lokakuussa. Alkeisvarsikko on kaksikotinen, liuskainen, maanpäällinen ja väriltään vihreä.[3] Kangaskorte on muutamien muiden kortelajien tapaan ainavihreä.[4]
Kangaskorte voi risteytyä muutamien muiden kortelajien kanssa. Kangaskortteen ja kirjokortteen (E. variegatum) risteymä tunnetaan nimellä kuusamonkorte (E. hyemale × variegatum),[3] ja kangaskortteen ja keskieurooppalaisen risukortteen (E. ramosissimum) risteymää gotlanninkortteeksi (E. hyemale × moorei).[5][6]
Kangaskortetta tavataan Euroopassa Espanjasta, Ranskasta ja Britteinsaarilta itään läpi Keski- ja Pohjois-Euroopan. Sitä kasvaa myös kaikissa Pohjoismaissa Islanti mukaan lukien. Euroopan eteläisimmistä ja pohjoisimmista osista laji kuitenkin puuttuu. Levinneisyysalue jatkuu Euroopasta itään Keski- ja Etelä-Siperiassa aina Venäjän kaukoitään ja Pohjois-Japaniin saakka. Kangaskortetta kasvaa paikoitellen myös Pohjois-Amerikan pohjoisosissa.[5] Suomessa kangaskorte on paikoitellen yleinen laji koko maassa Pohjanlahden rannikkoseutuja lukuun ottamatta, josta se pääosin puuttuu.[7] Lajin risteymistä Suomessa tavataan kuusamonkortetta[3].
Kangaskorteelle tyypillisiä kasvupaikkoja ovat harjut, hiekkakankaat, jyrkät puron- ja joentörmät sekä hiekkaiset rata- ja maantiepenkereet. Sitä saattaa tavata myös moreenimailla, lehtometsissä ja varsinkin pohjoisessa myös rehevissä korvissa, lettorämeillä, lähteikköisillä suonreunoilla ja rannoilla.[3]
Kangaskortetta on käytetty aikaisemmin patasutina sekä hionta- ja kiillotusvälineinä sen karkeuden ja kovuuden takia.[5][8] Kasvin osat sopivat erinomaisesti myös kynsien viilaamiseen.[9] Nykyään kangaskortetta kasvatetaan koristekasvina esimerkiksi japanilaisissa puutarhoissa lammikoiden rannoilla.[10]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.