Kanerva
putkilokasvilaji From Wikipedia, the free encyclopedia
Kanerva eli kangaskanerva (Calluna vulgaris) on kanervakasveihin kuuluva monivuotinen varpu[3]. Kanerva kasvaa mieluiten kuivahkoilla, valoisilla ja maaperältään happamilla paikoilla, kuten kallioilla ja luodoilla, kangasmetsissä sekä rämeillä.
| Kanerva | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
| Suomessa: | Elinvoimainen |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Kaari: | Streptophyta |
| Luokka: | Embryopsida |
| Kladi: | Putkilokasvit Tracheophyta |
| Kladi: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Kladi: | Koppisiemeniset Angiospermae |
| Kladi: | Aitokaksisirkkaiset |
| Kladi: | Asteridit |
| Lahko: | Ericales |
| Heimo: | Kanervakasvit Ericaceae |
| Alaheimo: | Ericoideae |
| Tribus: | Ericeae[2] |
| Suku: |
Kanervat Calluna Salisb. |
| Laji: | vulgaris |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Calluna vulgaris |
|
| Katso myös | |
Yleisesti Suomessa kasvavana lajina se on monen metsätyyppiopin mukaisen metsien kasvupaikkatyypin tunnuslaji. Kanerva on Kainuun maakuntakasvi ja kauppayrtti.[4]
Ulkonäkö ja koko
Kanerva on puuvartinen ikivihreä varpu, joka kasvaa 10–50 senttimetriä korkeaksi. Sen lehdet ovat neulasmaisia ja kasvavat vastakkain. Kukka on vaaleanpunainen kello, jonka laita muodostuu neljästä liuskasta. Heteet työntyvät ulos kellosta. Kukinto on toispuolinen terttu lähellä verson kärkeä.[5]
Levinneisyys ja elinympäristö
Kanerva kasvaa lähes koko Euroopassa. Se puuttuu kuitenkin pohjoisessa olosuhteiltaan aivan karuimmilta alueilta, kuten Islannin sisämaasta ja Lapin korkeimmilta tuntureilta, ja toisaalta etelässä suuresta osasta Välimeren ranta-alueita, Unkarin pustalta sekä Kaakkois-Euroopan aroilta ja Kaukasukselta. Se on levinnyt myös jossain määrin Vähään-Aasiaan ja Venäjältä Siperian puolelle sekä Pohjois-Amerikkaan, Meksikoon ja Uuteen-Seelantiin. Suomessa kanerva on yleinen koko maassa.[6][7]
Käyttö
Kanervaa on käytetty polttoaineena, rehuna, kattomateriaalina, patjan pehmikkeenä ja kotieläinten alustana. Siitä on tehty luutia, köyttä, oranssia väriainetta ja olutta.[8]
Kun mehiläiset keräävät kanervan mettä, saadaan kanervahunajaa, jossa on vahva aromi ja hivenen karvas maku.[9] Kanervahunaja on tummempaa kuin monet muut hunajalajit.[10]
Kanervan kukkia ja versonlatvoja on käytetty rohdoksena. Niissä on virtsaneritystä lisääviä ja antiseptisiä aineita.[11]
Lähteet
Aiheesta muualla
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.