Kampasimpukat (Pectinidae) on nilviäisten heimo, jonka jäseniä tavataan kaikissa valtamerissä. Siihen kuuluu yli 350 lajia, jotka jaetaan noin 30 sukuun. Monia lajeja käytetään ruokana.[1]
Kampasimpukat | |
---|---|
Erilaisia kampasimpukoita |
|
Tieteellinen luokittelu | |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Nilviäiset Mollusca |
Luokka: | Simpukat Bivalvia |
Alaluokka: | Pteriomorpha |
Lahko: | Pectinida |
Yläheimo: | Pectinoidea |
Heimo: |
Kampasimpukat Pectinidae Wilkes, 1810 |
Alaheimot | |
Ks. Luokittelu |
|
Katso myös | |
Kampasimpukan kuori on poimullinen, viuhkamainen ja monen mielestä ”perinteisen simpukankuoren muoto”: Botticellin maalauksessa Venus syntyy kampasimpukan kuoresta, ja öljy-yhtiö Shellin logo on saman muotoinen.
Kampasimpukoita viljellään ruoaksi; vuonna 2005 viljeltyjä kampasimpukoita tuotettiin 1 265 000 tonnia. Suurimpia tuottajamaita ovat Japani, Kiina, Chile ja Peru.[2]
Kampasimpukat voivat uida ja ohjata suuntaa kuorenpuoliskoja liikuttelemalla.[3] Toisin kuin monet muut simpukat, kampasimpukat eivät kaivaudu hiekkaan vaan liikkuvat aktiivisesti merenpohjan pinnalla.[1]
Luokittelu
Heimo: Kampasimpukat (Pectinidae)[4][5]
- Alaheimo: Camptonectinae
- 6 sukua
- Alaheimo: Palliolinae
- 19 sukua 5 tribuksessa
- Placopecten magellanicus
- 19 sukua 5 tribuksessa
- Alaheimo: Pectininae
- 32 sukua 5 tribuksessa
- Isokampasimpukka (Pecten maximus)
- Kuningatarkampasimpukka (Aequipecten opercularis)
- Argopecten irradians
- Argopecten purpuratus
- 32 sukua 5 tribuksessa
- Alaheimo: Pedinae
- 37 sukua 5 tribuksessa
- Islanninkampasimpukka (Chlamys islandica)
- Jalokampasimpukka (Chlamys nobilis)
- Japaninkampasimpukka (Mizuhopecten yessoensis)
- Patagoniankampasimpukka (Zygochlamys patagonica)
- 37 sukua 5 tribuksessa
- Luokittelemattomat:
- Suku: †Agerchlamys
- Suku: †Athlopecten
- Suku: †Camptochlamys
- Suku: †Indopecten
- Suku: †Jorgechlamys
- Suku: Lamellipecten
- Suku: Lindapecten
- Suku: †Mixtipecten
- Suku: †Pecten
- Suku: †Pseudopecten
Lähteet
Aiheesta muualla
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.