Kalsiitti

Kalsiitti eli kalkkisälpä (CaCO₃) on mineraali, joka on kemialliselta koostumukseltaan kalsiumkarbonaattia. Se on karbonaattiryhmän mineraaleista yleisin.^[2]

Kalsiitti
Keltaista kalsiittia
Luokka	karbonaattimineraalit
Kemialliset ominaisuudet
Kemiallinen kaava	CaCO3
Fysikaaliset ominaisuudet
Väri	valkoinen, kellertävä, punertava tai sinertävä, joskus harmaa tai musta
Kidejärjestelmä	trigoninen
Lohkeavuus	erittäin etevä lohkeavuus 1014-pinnalla
Kovuus Mohsin asteikolla	3
Tiheys	2,72 g/cm³
Optiset ominaisuudet
Optiset ominaisuudet	yksiakselinen (-)
Kiilto	lasikiilto
Taitekerroin	1,486–1,658
Kahtaistaitto	0,172
Viiru	valkoinen
Läpinäkyvyys	läpinäkyvä, läpikuultava tai läpinäkymätön
Lähteet
[1][2][3]
Aiheesta muualla
Kalsiitti Commonsissa
Infobox OK

Vihreää kalsiittia

Sinistä kalsiittia

Kalsiitin kidejärjestelmä on trigoninen. Kiteet ovat hyvin yleisiä ja saattavat olla hyvinkin monimuotoisia. Kalsiitin yleisin kidemuoto on suippo, kuusisärmäinen pyramidi, jonka joka toinen kulma on terävämpi. Kalsiitti on väriltään useimmiten valkoinen, mutta saattaa joskus olla kellertävän, punertavan tai sinertävän valkoinen.^[1] Joskus väri on myös harmaata tai jopa mustaa. Kiilto on lasikiilto ja viirun väri on valkoinen. Epäpuhtaudet saattavat aiheuttaa värillisenkin viirun. Kovuus on 3 Mohsin asteikolla^[1][4][5] ja tiheys on 2,72 g/cm³^[3].

Esiintyminen

Kalsiitti muodostaa yksinään kivilajin, kalkkikiven. Kalkkikivessä suurin osa kalsiitista on kemiallisesti tai biologisesti muodostunutta. Magmaattinen kalsiitti sen sijaan on päämineraali karbonatiitissa.^[4] Näiden lisäksi kalsiittia tavataan karseissa ja hydrotermisissä esiintymissä^[4] sekä usein kallioiden raoissa ja onkaloissa^[1]. Suomessa sitä esiintyy ainakin Kolarissa, Paraisilla^[2], Lohjalla (Tytyrin kaivos), Särkisalossa, Lappeenrannassa ja Kerimäellä^[1]. Sitä saadaan myös Siilinjärven fosfaattikaivoksen sivutuotteena.

Raaka-aine

Ennen vanhaan kalkkikivi on ollut tärkeä rakennusmateriaali muun muassa antiikin Kreikassa.^[4] Nykyisin kalkkikiveä käytetään erityisesti sementin^[4] sekä raudan, teräksen ja lasin valmistuksessa. Selluloosan keitossa sitä voidaan käyttää kemikaalina. Maa- ja metsätaloudessa kalkkikiveä käytetään happamuuden poistoon sekä ravinteena.