Kalervo Palsa
suomalainen kuvataiteilija (1947–1987) From Wikipedia, the free encyclopedia
Huugo Kalervo ”Kalle” Palsa, sarjakuvien nimiölehdellä myös Porno-Kalle ja markiisi de Palsa (12. maaliskuuta 1947 Porvoon mökki, Kittilä – 3. lokakuuta 1987 Kittilä), oli suomalainen kuvataiteilija. Palsan taide on luokiteltu milloin surrealismiksi, naivismiksi tai primitivismiksi. Palsa itse määritteli taiteensa fantastiseksi realismiksi.
| Kalervo Palsa | |
|---|---|
 Kalervo Palsan omakuva vuodelta 1968 (guassi paperille). |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 12. maaliskuuta 1947 Kittilä, Suomi |
| Kuollut | 3. lokakuuta 1987 (40 vuotta) Kittilä, Suomi |
| Kansalaisuus | Suomalainen |
| Taiteilija | |
| Salanimi | Porno-Kalle ja markiisi de Palsa |
| Ala | Taidemaalari, taidegraafikko, kuvanveistäjä, sarjakuvapiirtäjä |
| Taidesuuntaus | Fantastinen realismi |
| Kuuluisimpia töitä |
Vapautuminen (1978) Arktinen hekkuma (1973–1978) Kittilän yöelämää (1976) Kullervo (1983) |
Pekka Lehdon ohjaama Palsasta kertova elokuva Kalervo Palsa ja kuriton käsi valmistui vuonna 2005, mutta sen ensiesitys oli vasta vuoden 2013 Sodankylän elokuvajuhlilla.[1]
Elämä
Nuoruus
Kalervo Palsa syntyi ja asui suurimman osan elämästään Kittilän "Narikalla", joksi pitäjän kirkonkylän keskustaa kutsutaan. Nuoruudessa Palsan köyhässä kodissa yöpyi paljon laitapuolen kulkijoita ja hän tutustui jo varhain elämän raadollisiin puoliin. Murrosiässä Palsa luki klassista kirjallisuutta, filosofiaa ja taidekirjoja. Hän alkoi kirjoittaa päiväkirjaansa vuonna 1962 tapahtumia ja ajatuksiaan. Ne julkaistiin postuumina 367-sivuisena kirjana Kalervo Palsan päiväkirjat (1990).
Vuonna 1967 kuvien tekeminen alkoi tulla yhä tietoisemmaksi toiminnaksi kirjoittamisen ohella. Samoihin aikoihin syntyi Palsan taiteellinen kuvasto ja symboliikka, joka erilaisina muunnelmina seurasi häntä usean vuoden ajan. Hänen teoksiaan oli ensimmäisen kerran Lapin taiteen vuosinäyttelyssä Rovaniemellä vuonna 1967.
Hän kirjoitti sukunsa ensimmäisenä jäsenenä ylioppilaaksi vuonna 1970.[2] Opiskeltuaan kuvataidetta Helsingissä eri vaiheissa 1969–1978 ja matkusteltuaan maailmalla hän palasi kuitenkin aina vaatimattomaan mökkiinsä Kittilään, jossa hän myös kuoli keuhkokuumeeseen vuonna 1987.
Myöhemmät vaiheet
Ujon ja pohdiskelevan luonteen toinen puoli oli boheemi, alkoholismiin ja perversioihin tarttunut taiteilija. Maalaukset olivat hyvin radikaaleja, esimerkiksi vuonna 1973 Palsan teokset jouduttiin kätkemään kuvataideakatemiasta presidentin saapuessa. Kuolema on keskeinen teema monissa teoksissa, ja osa teoksista leimattiin aikanaan jopa pornografiaksi.[3]
1970-luvun alussa keskellä synkintä talvea Palsa ilmoitti taiteilijaystävälleen Kyösti Kaukoselle haluavansa olla Euroopan synkin maalari.[4]
Lempipuuhikseen "niin ikään runkkaamisen ja maalaamisen lisäksi" Palsa ilmoitti "kusemisen sillalta, mieluummin virtaavaan veteen, myötävirtaan", ja hänen mielestään "ei riitä, että maalaa kukkia, täytyy maalata hirttosilmukoitakin".[5]
Vuoden 1986 New Yorkin matkaansa tuntemuksiaan kittiläläinen taiteilija kuvasi päiväkirjoissaan seuraavalla tavalla:
»Kofeiiniton kahvi, alkoholiton viina, pilluttomat naiset, mulkuttomat miehet. Sitä täällä on. Amerikassa.[6]»
Tuotanto
Palsaan vaikuttivat hänen nuoruudessaan Vincent van Gogh, Alpo Jaakola ja Vilho Lampi sekä kirjallisuudessa erityisesti August Strindberg. Myöhemmin tärkeiksi nousivat muun muassa Otto Dix, Edvard Munch ja Francis Bacon.[2]
Taiteen olemus koostui Palsalla elämän raadollisuudesta, seksuaalisuudesta sekä kuoleman läsnäolosta. Elämänsä aikana hän maalasi yli tuhat taulua mitä erilaisimmilla tekniikoilla. Elinaikanaan Palsan taide leimattiin julkisuudessa pornoksi ja roskaksi. Vasta hänen kuolemansa jälkeen hänen taiteensa arvostus on noussut.
Palsa teki maalauksiensa ja akvarelliensa lisäksi mustaa huumoria sisältäviä sarjakuvia, joiden nimiölehdellä käytti oman nimensä ohella itsestään nimityksiä Porno-Kalle ja markiisi de Palsa. Sarjakuvissaan Palsa käsitteli muun muassa nekrofiliaa, masturbaatiota, miesten välistä seksiä, selibaattia, fetissejä, itsemurhaa ja niistä saattaa syntyä jopa vaikutelma kuin hän olisi luonut kuvitusta seksuaalisia perversioita käsittelevään teokseen.[7] Palsa esiintyy itsekin hahmona joissain sarjakuvissaan.[8] Palsan tunnetuimpiin sarjakuva-albumeihin kuuluu vuonna 1990 ensimmäisen kerran julkaistu Eläkeläinen muistelee, josta on otettu jo kolme painosta. Lisätuloja Palsa hankki myös käännössarjakuvien tekstaajana. Hänen suomeksi tekstaamiinsa sarjakuviin kuuluvat muun muassa Valerian, Corto Maltese, Piko ja Fantasio sekä Smurffit.[9][10]
Toinen tuleminen
Vuonna 1999 Palsan tukija ja ystävä Maj-Lis Pitkänen, jolle Palsa oli testamentannut taideteoksensa, lahjoitti Kiasmalle kokoelmansa, johon kuuluu arviolta 3000 piirustusta, luonnosta, maalausta, grafiikkaa ja veistosta.[11] Kokoelman teoksia oli esillä Kiasmassa suuressa näyttelyssä otsikolla "Kalervo Palsa: Toinen tuleminen" vuonna 2002. Vuonna 2005 kuvattiin Pekka Lehdon elokuva Kalervo Palsa ja kuriton käsi, joka on fiktiivinen elokuva Palsasta. Pääosaa esittää Janne Reinikainen. Elokuva sai ensi-iltansa vuonna 2013.
Merkittäviä teoksia
- Rauhan paikka, öljyvärimaalaus valtavasta peräaukosta, jota ympäröivät kuvat kaikista boschlaisista kauhukuvista, jotka herkkä taiteilija kykenee kuvittelemaan. Maalauksen keskellä olevasta peräaukosta avautuu ikään kuin ikkunan kautta näkymä lehteä lukevasta miehestä istumassa hilpeänä keinutuolissa ilmeisen piittaamattomana kauhuista.
- Missi Paskantaa, mustavalkoinen muutaman sivun sarjakuva, joka koostuu lyhyestä teknisestä kuvauksesta siitä kuinka kauneuskilpailuihinkin osallistuva joutuu ulostamaan. Sarjakuva päättyy kuvitettuun luetteloon erimuotoisista ulosteista, joiden voisi kuvitella tulevan ulos sellaisen naisen peräaukosta sekä asianmukaiseen analyysiin asiasta.
- Eläkeläinen muistelee: Harmaa komedia, mustavalkoinen sarjakuva-albumi, joka koostuu ylenpalttisen surrealistisesta homoseksuaalisten ja sadististen tarinoiden kokoelmasta.
- Miehen kuukautiset, maalaus miehestä, joka vuotaa verta peräaukostaan.
- Vapautuminen, münchhausenilainen maalaus puoliksi ilmassa levitoivasta oman yläilmoja halkovan jättiläispeniksensä ympärille sidottuun naruun hirttäytyvästä miehestä.
- Kullervo, maalaus Kalevalan Kullervosta riippumassa hirtettynä ja alastomana puusta ja kaivertamassa puun runkoon puukkomaisella peniksellään Adolf Hitler -sitaattia ”Maailma on voimakkaiden kiertopalkinto”.
- Uusi ihminen, öljyvärimaalaus miehestä synnyttämässä peräaukkonsa kautta.
- Henkien kohtaaminen, öljyvärimaalaus, jossa esiintyvät Lapin taiteilijat Reidar Särestöniemi, Timo K. Mukka ja Palsa itse.[12]
Katso myös
Lähteet
Kirjallisuutta
Aiheesta muualla
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.