Jules Renard (22. helmikuuta 1864 – 22. toukokuuta 1910 ) oli ranskalainen kirjailija.[1]
Jules Renard noin vuonna 1900. Renard on 1800-luvun lopun ranskalaisessa kirjallisuudessa La Fontainen ja La Buyèren klassisen perinteen edustaja. Hän on proosatuotannossaan satiirikko. Pääteokset ovat 1892 ilmestynyt romaani L'Écornifleur ja 1894 ilmestynyt omaelämäkerrallinen Poil de carotte , jossa hän kuvaa lapsuutta. Lyriikassa hän on realisti, tarkka havainnoija, mutta näkökulma on yllättävä.[2]
Suomennetut teokset
Näytelmät Hauska erota (Le plaisir de rompre ), suom. kääntäjäopiskelijat ja Nina Korimo. Helsinki: Näytelmäkulma 1996 (näytelmämoniste)Makea leipä (Le pain de ménage ), suom. kääntäjäopiskelijat ja Nina Korimo. Helsinki: Näytelmäkulma 1997 (näytelmämoniste)Runot Suomentaja Jorma Kapari, julkaisussa: Parnasso 1972, nro 7
Hiiri
Härkä
Joutsen
Kana
Kaniinit
Käärme
Lehmä
Sudenkorento
Torakka
Unikot
Vesikärpäset
Viiniköynnös
Yölepakko Romaanit
Crime de village (1888)Sourires pincés (1890)L'Écornifleur (1892)La Lanterne sourde (1893)Coquecigrues (1893)Deux Fables sans morale (1893)Le Coureur de filles (1894)Histoires naturelles (1894), on wikisource)Poil de carotte (1894), text)Le Vigneron dans sa vigne (1894)La Maîtresse (1896)Bucoliques (1898)Les Philippe (1907)Patrie (1907)Mots d'écrit (1908)Ragotte (1909)Nos Frères farouches (1909)Causeries (1910)L'Œil clair (1913)Les Cloportes (1919)La Demande (1895)Le Plaisir de rompre (1897)Le Pain de ménage (1898)Poil de carotte (1900)Monsieur Vernet (1903)La Bigote (1909)Huit Jours à la campagne (1912)
Jules Renard Encyclopedia Britannica . Viitattu 2.11.2021. (englanniksi) Risto Rantala ja Kaarina Turtia (toim.): ”Renard, Jules”, Otavan kirjallisuustieto , s. 630. Helsinki: Otava, 1990. ISBN 951-1-09209-X 
