From Wikipedia, the free encyclopedia
Juan Tizol (20. tammikuuta 1900 – 23. huhtikuuta 1984) oli puertoricolainen jazzpasunisti. Hänet tunnetaan erityisesti Duke Ellingtonin orkesterin vakiojäsenenä ja jazzstandardien ”Perdido” ja ”Caravan” säveltäjänä.[1] Muita Tizolin säveltämiä kappaleita ovat ”Bakiff”, ”Pyramid”, ”Conga Brava”, ”Sphinx” ja ”Keb-Lah”.[2]
Tizol syntyi San Juanissa, Puerto Ricossa, ja muutti Yhdysvaltoihin vuonna 1920. Hän soitti eri yhtyeissä Washingtonissa ja vuonna 1929 liittyi Duke Ellingtonin orkesteriin. Hän soitti harvoin sooloja, mutta osoittautui tärkeäksi osaksi yhtyeen kokoonpanoa.[3] Tizol osasi soittaa sekä veto- että venttiilipasuunaa, mutta toisin kuin useimmat jazzpasunistit, hän piti enemmän venttiilipasuunasta.[1] Häntä pidetäänkin jazzin ensimmäisenä tärkeänä venttiilipasunistina.[3] Ellington käytti Tizolin soittotaitoa instrumentilla hyväkseen kirjoittaessaan sovituksia orkesterille. Tizol pystyi venttiilipasuunallaan liikkumaan nopeammin pitemmän sävelalueen yli kuin mitä vetopasuunalla oli mahdollista.[4]
Tizol jätti Ellingtonin yhtyeen kaksi kertaa liittyäkseen Los Angelesissa toimivaan Harry Jamesin orkesteriin. Ensin hän liittyi Jamesin kokoonpanoon vuonna 1944 ja pysyi siellä vuoteen 1951 asti, jolloin palasi Ellingtonin leipiin.[5] Kaksi vuotta myöhemmin hän palasi taas Jamesin yhtyeeseen ja soitti siellä vuoteen 1960 asti. Vuonna 1960 hän soitti vielä vähän aikaa Ellingtonin kanssa ennen vetäytymistään musiikkielämästä.[3]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
