Jouhimadot
From Wikipedia, the free encyclopedia
Jouhimadot (Nematomorpha, syn. Gordiacea) on eläinkunnan pääjakso. Siihen kuuluu 10–100 sentin pituisia, nauhamaisen ohuita matoja, jotka vaihtelevat väriltään vaaleanruskeasta lähes mustaan.[3][4] Jouhimadot jaetaan kahteen ryhmään, varsinaisiin jouhimatoihin (Gordioidea), joita on noin 350 lajia, sekä merijouhimatoihin (Nectonematoidea), joita on viisi lajia.[1] Varsinaisiin jouhimatoihin lukeutuvat kaikki makeassa vedessä ja maalla elävät jouhimatolajit,[4] mutta niitä tavataan myös Itämeren vähäsuolaisella rannikolla.[3] Merijouhimadot sen sijaan ovat mereisiä, pelagisia lajeja.[4] Suomessa elävät neljä jouhimatolajia kuuluvat kaikki varsinaisiin jouhimatoihin, ja niitä tavataan sekä sisävesissä että vähäsuolaisilla merenrannoilla.[3] Gordius aquaticus on Suomessa yleinen jouhimato,[3] joka elää matalissa lahdissa. Se on noin millimetrin paksuinen, mutta jopa 35 senttiä pitkä[3].
| Jouhimadot | |
|---|---|
 Paragordius tricuspidatus |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: |
Jouhimadot Nematomorpha Vejdovsky, 1886 |
| Luokat ja lahkot[1][2] | |
|
|
| Katso myös | |
Esiintyminen
Jouhimatojen toukat elävät loisina vesihyönteisissä tai äyriäisissä. Aikuiset eivät syö mitään eivätkä myöskään tunkeudu uimassa olevien ihmisten ihoon, niin kuin joskus väitetään.lähde? Lankamaisia jouhimatoja löytyy eniten lieju- ja mutapohjaisten järvien rantavesistä. Aikuisen jouhimadon ruoansulatuselimistö on surkastunut, ja siksi se ei syökään mitään. Sen elämän ainut tarkoitus on parittelu ja lisääntyminen.
Lähteet
Aiheesta muualla
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.