Josephus

roomanjuutalainen historioitsija From Wikipedia, the free encyclopedia

Josephus[1] (lat.; usein muodossa Josefus,[2] joskus myös Josefos, m.kreik. Ιώσηπος, Iōsēpos), syntyjään Josef ben Mathitjahu (hepr. יוסף בן מתתיהו, Joosef Matteuksenpoika), koko roomalaiselta nimeltään Titus Flavius Josephus (noin 37 Jerusalem – noin 100 Rooma[3]), oli juutalainen historioitsija, joka kirjoitti erityisesti juutalaisten vaiheista.

Pikafaktoja יוסף בן מתתיהו, Henkilötiedot ...
Josephus
יוסף בן מתתיהו
Henkilötiedot
Syntynytnoin 37
Jerusalem
Kuollutnoin 100
Rooma
Ammatti kirjailija
Kirjailija
Tuotannon kielimuinaiskreikka
Aikakausi antiikki
Tyylilajit historia
Pääteokset Juutalaissodan historia
Aiheesta muualla
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta
Sulje

Elämä

Josephus oli papillista ja kuninkaallista sukua. Hän selviytyi ensimmäisestä juutalaissodasta vuosina 66–73 antauduttuaan Jotapatan piirityksen jälkeen ja siirryttyään roomalaisten puolelle. Hän asettui Roomaan. Hän sai Rooman valtakunnan kansalaisuuden ja nautti suosiota Vespasianuksen, Tituksen ja Domitianuksen hoveissa. Jerusalemin piirityksessä vuonna 70 Josephus oli Tituksen mukana piirittämässä Jerusalemia ja kehotti usein juutalaiskapinallisia antautumaan.

Juutalaiset ovat suhtautuneet Josephukseen kaksijakoisesti. Toisaalta hän oli tärkeä juutalaisen uskon puolestapuhuja valtaapitäville roomalaisille, erityisesti Jerusalemin tuhon jälkeen. Hänen teoksensa ovat tärkeitä aikansa historiallisia lähteitä. Toisaalta häntä pidetään maanpetturina, koska hän jätti asemansa kapinajohtajana ja liittyi roomalaisiin. Näin hänen teoksiaan voidaan pitää puolueellisina ja roomalaisia suosivina.

Myöhemmällä iällä Josephus palasi juutalaisille juurilleen.

Teokset

Josephus kirjoitti enimmäkseen kreikaksi. Hänen teoksensa ovat:

  • Juutalaissodan historia (kreik. Περὶ τοῦ Ἰουδαϊκοῦ πολέμου, Peri tū Iūdaïkū polemū; lat. Bellum Iudaicum tai De bello Iudaico) (noin 75–79 jaa.)
  • Juutalaisten muinaisajat (kreik. Ἰουδαϊκὴ ἀρχαιολογία, Iūdaïkē arkhaiologia; lat. Antiquitates Iudaicae) (noin 93/94 jaa.)
  • Apionia vastaan (kreik. Περὶ ἀρχαιότητος Ἰουδαίων λόγος α', Peri arkhaiotētos Iūdaiōn logos I ja Περὶ ἀρχαιότητος ἀντιρρητικὸς λόγος β', Peri arkhaiotētos antirrhētikos logos II; lat. Contra Apionem) (noin 97 jaa.)
  • Flavius Josephuksen elämä (kreik. Φλαβίου Ἰωσήπου βίος, Flauiū Iōsēpū bios, lat. Iosephi vita; omaelämäkerta) (noin 99 jaa.)
  • Esitelmä kreikkalaisille Haadeesta.

Josephus kirjoitti ensimmäisestä juutalaisten ja roomalaisten välisestä sodasta arameaksi kohderyhmänä Mesopotamian juutalainen yhteisö. Sen jälkeen hän kirjoitti kreikaksi laajemmasta ajanjaksosta – makkabealaisista Jerusalemin tuhoon. Tämä teos, Juutalaissodan historia, valmistui noin vuonna 75–79. Suuri osa kirjasta perustuu hänen omaan elämäänsä, paljolti hänen omiin hallinnollisiin ja sotilaallisiin kokemuksiinsa. Teos on tärkeimpiä Jeesuksen ajan Palestiinan poliittisten olojen historiallisia lähteitä.

Juutalaisten muinaisajat on juutalaisen kansan historia maailman luomisesta juutalaissotaan 60-luvun lopulle jaa. Se sisältää myös omaelämäkerrallisen liitteen, jossa Josephus puolustaa toimintaansa sodan loppupuolella. Hänen selontekonsa on samansuuntainen Vanhan testamentin kanssa, mutta ei täsmälleen samanlainen.

Apionia vastaan on juutalaisen uskon ja filosofian puolustus, joka tähdentää juutalaisuuden ikivanhoja juuria verrattuna paljon nuorempiin kreikkalaisiin traditioihin. Se hyökkää myös Apionin antiseemiläisiä näkemyksiä ja Manethon luomia myyttejä vastaan.

Lähteet

Kirjallisuutta

Aiheesta muualla

Loading related searches...

Wikiwand - on

Seamless Wikipedia browsing. On steroids.