suomalainen kirjailija From Wikipedia, the free encyclopedia
Jorma Kurvinen (3. kesäkuuta 1931 Oulu – 19. helmikuuta 2002 Oulu) oli suomalainen kirjailija. Kurvinen tunnetaan eritoten sotakirjoistaan sekä "Susikoira Roi" -nuortenkirjasarjastaan. Hän on kirjoittanut myös kuunnelmat Sen kun soittelet vaan (1987) ja Dekkaritoimisto (1994).
Jorma Kurvinen | |
---|---|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 3. kesäkuuta 1931 Oulu |
Kuollut | 19. helmikuuta 2002 (70 vuotta) Oulu |
Kirjailija | |
Salanimi | Elsa Anttila [1] |
Aiheesta muualla | |
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Oululainen kirjailija Jorma Kurvinen syntyi Juho Kurvisen ja Eva Karvosen perheeseen vuonna 1931. Hän tapasi vaimonsa Aira Rinteen (1928–2001) työskennellessään opettajana Marraskoskella, Rovaniemen lähistöllä. Pariskunnalle syntyi neljä lasta: Pentti (s. 1953), Anna-Maija (s. 1955, nyk. Kurvinen-Tikkanen), Matti (s. 1956) ja Pekka (s. 1963).[2]
Jorma Kurvinen oli tuottoisa ja monipuolinen kirjailija. Hänen ensimmäinen romaaninsa Anna – kartanon opettajatar julkaistiin vuonna 1958. Ensimmäisen kirjallisuuspalkintonsa hän sai kuusi vuotta myöhemmin nuortenromaanista Kolmas palo. Ensimmäiset parikymmentä vuotta Kurvinen kirjoitti sivutoimisesti. Hän työskenteli lehtialalla muun muassa toimittajana Outsider-lehdessä ja Nyyrikissä, päätoimittajana Uusi Oulu -lehdessä, jonka toinen omistaja hän myös oli, sekä julkaisujohtajana Kolmiokirjassa.[3][2]
Päätoimiseksi kirjailijaksi Kurvinen jäi vuonna 1978. Hän on saanut useita kirjallisuuspalkintoja, mm. Valtion kirjallisuuspalkinnon kolmesti. Jorma Kurvisen tuotanto käsittää sota- ja nuortenromaanien lisäksi tietokirjallisuutta muun muassa uskonnon ja urheilun alalta. Kurvisen sotaromaaneille on tyypillistä sodanvastaisuus. Myös nuorten kirjoissa etiikka on suuressa roolissa, samoin ihmisen ja luonnon suhde. Kurvinen kirjoitti myös useita viihderomaaneja mm. salanimellä Elsa Anttila. Teoksia on kiitetty naisten keskinäisen solidaarisuuden kuvauksista.[3][2]
Jorma Kurvinen työskenteli ahkerasti ja hyvin määrätietoisesti, jopa pikkutarkasti. Hän keräsi kaiken aikaa tuleviin kirjoihinsa aineistoa. Suunnitelmissa saattoi olla yhtä aikaa useampia teoksia, joita varten hänellä oli omat leikekansionsa. Niihin materiaalia kertyi mm. lehtiä lukemalla ja ihmisiä haastattelemalla. Hän kirjoitti sodasta, mutta ei ollut itse ehtinyt rintamalle. Tämä edellytti sotakirjailijalta laajaa tietojen keruuta aihepiiristä.
Kurvista arvostettiin ennen muuta nuortenkirjoistaan. Hän sanoi, että paras palkinto niistä oli lasten antama myönteinen palaute. Kirjoissa Kurvinen korosti perinteisten arvojen, toverihengen ja rehellisyyden tärkeyttä. Hän nosti kirjoissaan julkiseen keskusteluun ajankohtaisia yhteiskunnallisia aiheita. Hän oli ensimmäisiä, joka käsitteli kirjoissaan tuomitsevasti koulukiusaamista. Myös urheilulla oli tärkeä sija Kurvisen nuorten kirjoissa.
Kurvinen matkusteli mielellään. Kiinnostus Keski-Eurooppaa kohtaan syttyi hänen sanojensa mukaan pian sodan jälkeen Keski-Eurooppaan suuntautuneen pitkän polkupyöräretken aikana.
Jorma Kurvinen menehtyi äkilliseen sairauskohtaukseen vuonna 2002.[3]
Viimeksi mainittua palkintoa Kurvinen arvosti kertomansa mukaan, koska palkinnonsaajan valitsevat nuoret lukijat eivätkä kriitikot. Kurvinen ei kuitenkaan ehtinyt saada tietoa ehdokkuudestaan, sillä hän menehtyi sairauskohtaukseen samana päivänä kuin palkintoehdokkaat julkistettiin.
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.