Jorma Kinnunen

Jorma Vilho Paavali Kinnunen (15. joulukuuta 1941 Pihtipudas – 25. heinäkuuta 2019 Äänekoski^[2]) oli suomalainen keihäänheittäjä ja olympiamitalisti.

Jorma Kinnunen
Keihäänheiton palkintojenjako 4. maailmankisoissa Helsingissä 30. kesäkuuta 1965. Vasemmalta Terje Pedersen (Norja), Jorma Kinnunen (Suomi), Gergely Kulcsar (Unkari).
Henkilötiedot
Koko nimi	Jorma Vilho Paavali Kinnunen
Syntynyt	15. joulukuuta 1941 Pihtipudas
Kuollut	25. heinäkuuta 2019 (77 vuotta) Äänekoski
Kansalaisuus	Suomi
Yleisurheilija
Lempinimi	Äänekosken pikkujättiläinen[1]
Pituus	175 cm
Paino	80 kg
Laji	keihäänheitto
Ennätykset	92,70 m (18.6.1969)
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Mitalit
Maa:  Suomi
Miesten yleisurheilu
Olympialaiset
Hopeaa	México 1968	keihäänheitto

Urheilu-ura

Kinnunen saavutti hopeaa Meksikon olympialaisissa 1968 tuloksella 88,58 m.^[3] Vuonna 1964 hän oli Tokion olympialaisissa kuudes (Pauli Nevalan voittaessa) ja 1972 Münchenin olympialaisissa samaten kuudes.^[4] Euroopan-mestaruuskilpailuissa hän sijoittui 12:nneksi Budapestissa 1966, kymmenenneksi Ateenassa 1969 ja viidenneksi Helsingissä 1971.^[5]

Kinnunen heitti 18. kesäkuuta 1969 keihäänheiton maailmanennätyksen 92,70 m Ratinan stadionilla Tampereella.^[6] Vuonna 1965 hän paransi Suomen-ennätystä ensimmäisen kerran tulokseen 88,14 m, ja myös hänen olympiamitaliheittonsa 88,58 m oli Suomen-ennätys.^[7] Vuonna 1965 hän voitti Pohjoismaiden-mestaruuden.^[8][9] Suomen-mestaruuden hän voitti 1964, 1965, 1966, 1968 ja 1969.^[10] Pihtiputaan keihäskarnevaaleilla hän voitti vuosina 1972 ja 1975.

Kinnunen heitti vuonna 1961 Laukaassa lupaavan tuloksen 77,07 m.^[11][12] Kahtena seuraavana vuonna hän ei pystynyt samaan. Kesäkuussa 1964 hän ylitti ensimmäisen kerran 80 metrin rajan Viitasaarella tuloksellaan 84,42 m.^[12][13] Hän ylitti 80 metrin rajan 15 peräkkäisenä vuotena eli vuoteen 1978 saakka.^[12] Toisen kerran hän ylsi urallaan 90 metriin Helsingissä elokuussa 1970, kun hän heitti tasatuloksen 90,00 m.^[9][14] Saman vuoden Kalevan kisoissa Kouvolassa Suomen Urheiluliiton johdon kanssa kinastelleet Kinnunen ja Pauli Nevala astuivat karsintakilpailussa kaikki kolme heittoaan tahallaan yli.^[15]

Pienikokoisen Kinnusen lempinimi oli ”Äänekosken pikkujättiläinen”. Hän sai liikuntaneuvoksen arvonimen vuonna 2010.^[16] Urheilutoimittajain liitto palkitsi hänet vuoden valmentajana vuonna 1991, jolloin hänen poikansa Kimmo Kinnunen voitti hänen valmennuksessaan keihäänheiton maailmanmestaruuden.^[17] Jorma Kinnusen toinen poika Jarkko Kinnunen oli alle 20-vuotiaiden EM-kisojen hopeamitalisti keihäänheitossa. Myös Kimmon poika Jami Kinnunen heittää keihästä.^[18]

Yksityiselämä

Jorma Kinnusen isä kuoli sodassa näkemättä poikaansa. Äiti luovutti pojan muiden hoitoon.^[19] Kinnunen opiskeli Jyväskylässä kirvesmieheksi ja pääsi töihin Metsäliiton Äänekosken-tehtaille. Hän avioitui kesällä 1964.^[13] Hänen kolmesta lapsestaan on ollut urheilijoita kaksi poikaa, Kimmo (s. 1968) ja Jarkko (1970–2019).^[20][21]

Lähteet

• Jorma Kinnunen Tilastopaja (vaatii kirjautumisen, maksullinen palvelu).
• Väätäinen, Juha (toim.): Kultaa, kunniaa, kyyneleitä, IV osa, s. 301–313. Pohjanlahden Kustannus Oy, 1979. ISBN 951-95416-4-0

Viitteet

1. Visuri, Roope: Suorapuheinen Jorma Kinnunen kertoi kaiken urastaan kahdeksan vuotta sitten – kuuntele haastattelu suomalaisen keihäslegendan nuoruusmaisemista Yle. 26.7.2019. Viitattu 21.8.2022.
2. Piilonen, Teijo: Keihäänheiton maailmanennätysmies Jorma Kinnunen on kuollut 77-vuotiaana. Ilta-Sanomat. 26.7.2019. Viitattu 26.7.2019.
3. Pihlaja, Juhani: Urheilun käsikirja, s. 887. TietoSportti, 1994. ISBN 951-97170-0-5
4. Arponen, Antti O.: Olympiakisat Ateenasta Atlantaan, s. 205, 238. WSOY, 1996. ISBN 951-0-21072-2
5. Siukonen, Markku & Ahola, Matti: Suuri EM-kirja, s. 86, 95, 111. Sporttikustannus, 1990. ISBN 951-8920-11-7
6. Hannus, Matti: Yleisurheilu - Tuhat tähteä, s. 426. (2. painos) WSOY, 1984. ISBN 951-0-11900-8
7. Hannus, Matti: Yleisurheilu - Tuhat tähteä, s. 427, 785. (2. painos) WSOY, 1984. ISBN 951-0-11900-8
8. Väätäinen 1979, s. 308
9. Hannus, Matti: Yleisurheilu - Tuhat tähteä, s. 427. (2. painos) WSOY, 1984. ISBN 951-0-11900-8
10. Hannus, Matti; Laitinen, Esa & Martiskainen, Seppo: Kalevan kisat - Kalevan malja, s. 246. Suomen Urheiluliitto, 2002. ISBN 951-96491-5-8
11. Väätäinen 1979, s. 306
12. Hannus, Matti: Yleisurheilu - Tuhat tähteä, s. 426–427. (2. painos) WSOY, 1984. ISBN 951-0-11900-8
13. Väätäinen 1979, s. 307
14. Väätäinen 1979, s. 311
15. Hannus, Matti; Laitinen, Esa & Martiskainen, Seppo: Kalevan kisat - Kalevan malja, s. 109. Suomen Urheiluliitto, 2002. ISBN 951-96491-5-8
16. Arponen, Antti O.: Liikuntaneuvoksia on monenlaisia ja monentasoisia. Urheilutietäjän kesä, 2012, s. 64. Suomen urheilutietäjät ry.
17. Siukonen, Markku & Ahola, Matti: Urheilun vuosikirja 13, s. 14, 16. Spartakus Oy, 1992. ISBN 951-96269-2-1
18. Keihäslupaus Jami Kinnunen avautuu kuuluisan nimen varjopuolista Ilta-Sanomat. 18.7.2017. Viitattu 19.7.2017.
19. Väätäinen 1979, s. 303
20. Väätäinen 1979, s. 313
21. Pekka Holopainen: Kimmo Kinnunen puhuu ensi kertaa urheilijaveljensä Jarkon, 48, kuolemasta Ilta-Sanomat. 5.4.2019. Viitattu 26.8.2024.

Kirjallisuutta

• Salo, Urho: Jorma Kinnunen: Pikkujättiläinen. Äänekoski, 2002. ISBN 952-91-4871-2
• Soukola, Timo: ”Kinnunen, Jorma (1941–)”, Suomen kansallisbiografia, osa 5, s. 173. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2005. ISBN 951-746-446-0 / Teoksen verkkoversio.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Jorma Kinnunen Wikimedia Commonsissa

• Kinnusen ME-heitto. Ylen Elävä arkisto.
• ME-heittäjä Jorma Kinnunen. Ylen Elävä arkisto.
• Jorma Kinnunen Meksikossa 1968. Ylen Elävä arkisto.
• Kinnunen, Jorma hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)

Tulos	Nimi	Paikkakunta	Päivämäärä	Huomautuksia
53,09	Hannes Karlsson	Tampere	1904	Tulos esiintyi Suomen Urheilulehden ensimmäisessä ”rekordiluettelossa” 1904. Ennätysluettelo uusittiin myöhemmin kokonaan.
49,77	Väinö Siikaniemi	Helsinki	1907
50,40	Urho Aaltonen	Helsinki	1908
54,79	Urho Aaltonen	Tampere	1910
55,47	Urho Aaltonen	Tampere	1911
(61,00	Julius Saaristo	Tukholma, Ruotsi	1912)	Ei hyväksytty SE:ksi, koska ulkomailla tehdyt tulokset hyväksyttiin yleensä vasta vuodesta 1923 alkaen
61,64	Urho Peltonen	Kotka	1914
62,58	Jonni Myyrä	Tampere	2.8.1914	ME:tä parempi, mutta ei hyväksytty ME:ksi
(63,29	Jonni Myyrä	Malmö, Ruotsi	5.7.1914)	ME:tä parempi, mutta ei hyväksytty ME:ksi eikä ulkomailla tehtynä SE:ksi
64,35	Urho Peltonen	Helsinki	1916	ME:tä parempi, mutta ei hyväksytty ME:ksi
65,55	Jonni Myyrä	Savitaipale	13.7.1919	ME:tä parempi, mutta ei hyväksytty ME:ksi
66,10	Jonni Myyrä	Tukholma, Ruotsi	25.8.1919	Maailmanennätys
69,88	Eino Penttilä	Viipuri	8.10.1927	Maailmanennätys
70,02	Matti Järvinen	Tukholma, Ruotsi	1930
70,23	Matti Järvinen	Turku	1930
72,38	Matti Järvinen	Tukholma, Ruotsi	28.7.1930	ME:tä parempi, mutta ei hyväksytty ME:ksi. Sen sijaan ennen Järvisen seuraavaa SE:tä hän heitti kolme tätä tulosta huonompaa tulosta, jotka kaikki hyväksyttiin ME:ksi, mutta eivät siis olleet Suomen ennätyksiä.
72,93	Matti Järvinen	Viipuri	14.9.1930	Maailmanennätys
74,02	Matti Järvinen	Turku	27.6.1932	Maailmanennätys
74,28	Matti Järvinen	Mikkeli	25.5.1933	Maailmanennätys
74,61	Matti Järvinen	Vaasa	7.6.1933	Maailmanennätys
76,10	Matti Järvinen	Helsinki	15.6.1933	Maailmanennätys
76,66	Matti Järvinen	Torino, Italia	7.9.1934	Maailmanennätys
77,23	Matti Järvinen	Helsinki	18.6.1936	Maailmanennätys
77,87	Yrjö Nikkanen	Karhula	25.8.1938	Maailmanennätys
78,70	Yrjö Nikkanen	Kotka	16.10.1938	Maailmanennätys
78,98	Toivo Hyytiäinen	Helsinki	27.5.1954
79,60	Soini Nikkinen	Tampere	17.10.1954
79,64	Soini Nikkinen	Tampere	1955
83,56	Soini Nikkinen	Kuhmoinen	24.6.1956	Maailmanennätys
84,23	Pauli Nevala	Vaasa	1.9.1961
86,33	Pauli Nevala	Helsinki	16.7.1963
88,14	Jorma Kinnunen	Hyvinkää	8.7.1965
88,58	Jorma Kinnunen	México, Meksiko	16.10.1968
92,70	Jorma Kinnunen	Tampere	18.6.1969	Maailmanennätys
93,90	Hannu Siitonen	Helsinki	6.6.1973
93,90	Hannu Siitonen	Helsinki	30.7.1973

Tulos	Nimi	Paikkakunta	Päivämäärä	Huomautuksia
81,72	Seppo Räty	Parkano	11.5.1986
82,32	Seppo Räty	Rooma, Italia	30.8.1987
83,54	Seppo Räty	Rooma, Italia	30.8.1987	Samassa kilpailussa kuin edellinen
85,18	Tapio Korjus	Øyestad, Norja	16.6.1988
86,50	Tapio Korjus	Lahti	25.8.1988
86,92	Seppo Räty	Oulu	5.8.1990
(91,98	Seppo Räty	Shizuoka, Japani	6.5.1991	Maailmanennätys. Tulos pyyhittiin myöhemmin tilastoista kun keihäsmalli ("rypyläkeihäs") jolla ennätys oli heitetty kiellettiin.
(96,96	Seppo Räty	Punkalaidun	2.6.1991	Maailmanennätys. Tulos pyyhittiin myöhemmin tilastoista kun keihäsmalli ("rypyläkeihäs") jolla ennätys oli heitetty kiellettiin.
87,02	Juha Laukkanen	Saint-Denis, Ranska	5.6.1992
88,22	Juha Laukkanen	Kuortane	21.6.1992
90,60	Seppo Räty	Nurmijärvi	20.7.1992
90,88	Aki Parviainen	Tartto	11.6.1998
93,09	Aki Parviainen	Kuortane	26.6.1999

Miesten keihäänheiton Suomen ennätyksen kehitys

Uusi keihäsmalli 1986

Lähteet

• Hannus, Matti: Yleisurheilu: Tuhat tähteä. WSOY, 1983. ISBN 951-0-11900-8
• Mitä-Missä-Milloin -kirjat 1984–2009. Otava.
• Jalava, Juhani: Suomen kaikkien aikojen yleisurheilutilastot. Juoksija-lehti, 1983.
• Arponen, Antti O.; Hakuli, Seppo: Sankari vai konna. Suomen urheilumuseosäätiö, 2001. ISBN 951-97773-6-9
• Hannus, Matti: Kultaiset kentät: Suomen yleisurheilun vuosisata. WSOY, 1999. ISBN 951-0-23703-5