Johannes Ockeghem (noin 1410 – 6. helmikuuta 1497) oli alankomaalainen säveltäjä.
Ockeghemin varhaisesta elämästä ei ole paljoa tietoa. Hän syntyi Saint-Ghislainin kaupungissa ja opiskeli mahdollisesti Gilles Binchoisin johdolla. Ockeghem aloitti uransa laulajana kuorossa. Vuosina 1443–1444 hän toimi Antwerpenissä. Noin vuonna 1452 hän muutti Pariisiin.
Vuosina 1446–1448 Ockeghem palveli Kaarle I:tä, Bourbonin herttuaa, tämän hovissa Moulinsissa. 1450-luvun alkupuolella hän muutti Pariisiin, jossa toimi kirkkokuoron johtajana Ranskan hovissa sekä St. Martin-de-Toursin luostarin rahastonhoitajana. Kuningas Ludvig XI:n kuoltua Ockeghemin olinpaikoista on hyvin vähän tietoa, mutta hänen tiedetään käyneen ainakin Bruggessa ja Toursissa, joista jälkimmäisessä hän luultavasti kuoli vuonna 1497, koska jätti sinne testamentin.
Ockeghem ei ollut erityisen tuottelias säveltäjä ottaen huomioon hänen uransa pituuden ja maineensa levinneisyyden. Monien hänen sävellystensä arvellaan nykyään olevan jonkun muun säveltäjän tekemiä. Jäljellä olevia, varmasti Ockeghemin säveltämiä teoksia ovat muun muassa hänen 14 messuaan, erillinen Credo-osa, viisi motettia, motetti-chanson ja 21 chansonia.
Ockeghem sävelsi myös vanhimman säilyneen polyfonisen sielunmessun (Requiem).[1]
Ockeghem käytti cantus firmus –tekniikkaa noin puolessa messuistaan ja lisäsi monesti niihin myös lainattua materiaalia. Toinen hänen sävellyksilleen tyypillinen ominaisuus on äänten rytmillisen muodon muuttelu niiden itsenäisyyden säilyttämiseksi.
Josquin des Prez ja monet alankomaalaiset säveltäjät saivat vaikutteita Ockeghemin musiikista. Hänen ekspressiivistä musiikkiaan tunnettiin ympäri Eurooppaa. Ockeghemin messu Missa prolationum, joka koostuu ainoastaan mittauskaanoneista, sekä Missa cuiusvis toni, joka on suunniteltu esitettäväksi missä tahansa moodissa, kuuluvat 1400-luvun kuuluisimpiin teoksiin. Kun Ockeghem kuoli, des Prez sävelsi motetin La déploration de la mort de Johannes Ockeghem kunnioittaakseen hänen muistoaan.
MIDI-tiedosto
Äänitiedostojen kuunteluohjeet
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
