Joensuun lyseo on toiseksi vanhin suomenkielinen oppikoulu[1] heti Jyväskylän lyseon jälkeen. Suomen kouluolot järjestettiin vuonna 1843 annetulla kymnaasi- ja koulujärjestyksellä, ja se oli peruste saada koulukysymyksiin ratkaisu myös 1848 perustetussa Joensuussa.
Historia
Vajaaluokkainen lyseo 1865–1889
Joensuun lyseo perustettiin säätyjen ja senaatin hyväksynnällä 1865, ja se aloitt toimintansa 1. syyskuuta niin sanottuna yläalkeiskouluna. Tällaisena se toimi aina vuoteen 1874 saakka.
Koulut irrotettiin 1887 tuomiokapitulien hallinnosta ja perustettiin Koulutoimen ylihallitus ohjaamaan ja valvomaan koulujen toimintaa. Vuonna 1872 valmistui uusi koulujärjestys, jonka mukaisesti yläalkeiskoulu Joensuussakin muutettiin 1874 neliluokkaiseksi lyseoksi, opetuskielenä edelleen suomi.
1883 annettiin uusi alkeisoppilaitoksia koskeva asetus, jonka perustella Joensuun neliluokkainen lyseo vaihtoi jälleen nimensä alkeiskouluksi, jossa edelleen oli neljä luokkaa ja lähes samanlainen oppiainejako kuin aiemminkin.
Täysluokkainen lyseo 1889–1974
Vuosina 1871–1885 tehtiin useita yrityksiä laventaa koulumuoto täydelliseksi lyseoksi. Vihdoin ehdotukset menivät läpi, ja valtiopäivien päätös vahvistettiin senaatin ehdotuksesta 1887, ja laajentuminen määrättiin aloitettavaksi syksyllä 1889 luokittain.
Jatkosodan aikana Joensuun lyseon tilat olivat 22. sotasairaalan käytössä. Osasto I oli varattu psykiatristen potilaiden hoitoon. Potilaspaikkoja oli 200.[2]
Täysiluokkaisena lyseona pienin muutoksin Joensuun lyseo toimi aina vuoteen 1974 saakka, jolloin Joensuussa siirryttiin peruskoulujärjestelmään. Koulun nimi vaihtui 1974 Joensuun Keskustan lukioksi, mutta jo vuonna 1980 Joensuun lyseon lukioksi. Lyseo toimii nyt Koulukadun toisella puolella, entisen Joensuun tyttölyseon rakennuksessa.
Lyseon oppilasmäärä oli korkeimmillaan vuonna 1962, jolloin siellä oli liki 900 oppilasta. Oppilasmäärä laski vähitellen, ja viimeisenä toimintavuotena 1974 se oli 714.[3]
Rakennukset
Yleisalkeiskoulu toimi aluksi 1865 kaupungin luutnantti Schlåterilta vuokraamissa rakennuksissa. Vuonna 1877 näihin tiloihin tuli kansakoulu ja yläalkeiskoulu siirtyi ensin kauppias A. Vataselta vuokrattuun rakennukseen Kauppakadulle ja sitten 1880 A. Svärdin omistamaan rakennukseen Kauppakadun ja Suvantokadun kulmaukseen.
Uusi muutto tapahtui jo 1886 Kirkkokadun ja Malmikadun kulmaukseen raatimies J. Nousiaisen rakennukseen, minkä lisäksi 1891 vuokrattiin lisätilaa konttoristi Hallilta Torikadun ja Kalastajankadun kulmasta.
Kaupunki lahjoitti koululle vuonna 1889 oman tontin, ja kolme vuotta myöhemmin päästiin rakentamaan arkkitehti Theodor Deckerin piirtämää koulurakennusta, joka otettiin käyttöön elokuun alusta vuonna 1894.
Koulua laajennettiin useita kertoja seuraavien vuosikymmenien kuluessa, mutta ei koskaan niin paljoa, että se olisi riittänyt hyvin koulun ja lisääntyneen oppilasjoukon tarpeisiin. Nykyisin rakennus ei ole enää koulukäytössä, vaan siinä sijaitsee Joensuun taidemuseo.[5]
Syksyllä 2006 rakennus sai takaisin alkuperäisen keltaisen värin.
Vahtimestarin asunto valmistui Koski- ja Koulukadun kulmaan 1936.[4]
Rehtorit
- Alexander Fredrik Alander (v.a.) 1865–1866, varapastori
- Alexander Ferdinand Ékerblom 1866–1872, lääninrovasti
- Johan Magnus Alopaeus 1873–1878, fil.maist.
- Daniel Axel Walle 1873–1903, fil.maist.
- Knut Leopold Cannelin 1904–1908, fil.tri
- Karl Albert Wegelius 1908–1920, fil.maist., näytelmäkirjailija
- Aaro Markkanen 1920–1921, fil.kand.
- Kaarle Henrik Mikael Virtamo 1921–1930, fil.maist.
- Johannes (Ivan) Laine (Popoff) 1930–1933, fil.maist.
- Aulis Viljo Antero Könönen 1933–1949, kaupunkineuvos, fil.maist.
- Aulis Olavi Waldemar Koivusalo 1949–1963, opetusneuvos, fil.maist.
- Elli Kahila (Finne) 1962–1968, fil.maist.
- Aulis Pekka Tynkkynen 1968–1974, fil.kand.
Matrikkelit
Joensuun lyseosta on ilmestynyt kolme matrikkelia:
- Joensuun lyseo 1865-1925. Joensuu 1927.
- Joensuun lyseo 1865-1965. Joensuu 1965.
- Joensuun lyseo 1865-1990 : 125-vuotisjuhlajulkaisu/julkaisija Joensuun lyseon entisten oppilaiden yhdistys r.y.; toimittaja: Marja Simola Joensuu 1990.
Vuonna 2015 ilmestyi juhlakirja, jossa oppilasluettelo 1974-2015:
- Alina Kuusisto: Sivistystä sydämellä – Joensuun lyseon lukio 150 vuotta. Kirjokansi Joensuu 2015.
Tunnettuja oppilaita ja opettajia
Lyseon tunnettuja oppilaita ja opettajia:[6]
- Ambrosius, metropoliitta
- Johan Arajuuri, kenraalimajuri
- Eino J. Aro, kauppaneuvos
- Kaj Chydenius, säveltäjä
- Antero Eloharju, kirjailija
- Yrjö Eronen, kunnanjohtaja
- Aaro Hakkarainen, näytelmäkirjailija
- Yrjö Hakulinen, jääkiekkoilija
- Kaarlo Hartiala, kansleri
- Tapani Harviainen, professori
- Juho Heiskanen, kenraalimajuri
- Antti Leopold Hintikka, päätoimittaja, kirjailija
- Ahti Hirvonen, pankinjohtaja
- Arvi Hurskainen, professori
- Lassi Hurskainen, jalkapalloilija, Youtube-tähti
- Jorma Huuhtanen, Kelan pääjohtaja
- Eino J. Härkönen, kuvataiteilija
- Veikko Jalava, kuvanveistäjä (opettaja)
- Jaakko Julkunen, valokuvaaja
- Yrjö Juuti, päätoimittaja
- Antero Jyränki, professori
- Kalervo Järvelin, professori
- Veikko Jääskeläinen, professori
- Uolevi Kianto, kirjailija
- Seppo Kimanen, sellotaiteilija
- Ilmari Kivinen, pakinoitsija Tiitus
- Oiva Koivisto, vara-amiraali
- Vesa-Pekka Koljonen, päätoimittaja
- Aku Korhonen, näyttelijä
- Tapio Korjus, manageri
- Paavo Kortekangas, piispa (opettaja)
- Mikael Krogerus, HO:n presidentti
- Antti Kukkonen, ministeri
- Immo Kuutsa, hiihtovalmentaja
- Terho A. Könönen, historioitsija, säveltäjä
- Markku Lahtela, kirjailija
- Kaarle Sanfrid Laurila, taidehistorian professori (opettaja)
- Urpo Leppänen, poliitikko, ministeri
- Martti Lindqvist, teologi
- Kaarlo Linkola, Helsingin yliopiston rehtori
- W. M. Linnaniemi, eläintieteen professori
- Teemu Luoto, kuvanveistäjä (opettaja)
- Veijo Martikainen, arkkitehti, professori
- Karl-Erik Michelsen, professori
- Jouni Mömmö, rockmuusikko
- Lasse Naukkarinen, elokuvaohjaaja
- Nils Neovius, KKO:n presidentti
- Jaakko Nousiainen, valtio-opin professori
- Onni Okkonen, taidehistorioitsija, akateemikko
- Tapio Parviainen, yrittäjä, teollisuus- ja talousneuvos
- Antti Pennanen, kenraaliluutnantti
- Aarne Pietarinen, kenraalimajuri
- Matti Piipponen, korkeimman oikeuden presidentti
- Kauko Pirinen, teologi, professori
- Jouko Puhakka, kirjailija
- Pekka Puustinen, päätoimittaja
- Tapani Raittila, taidemaalari
- Iivo Riikonen, maanviljelysneuvos
- Olavi Rimpiläinen, piispa (opettaja)
- Jorma Rotko, toimittaja ja kirjailija
- Enok Rytkönen, lasten kuvakirjojen tekijä
- Sippo Ryynänen, prikaatikenraali
- Kauko Räsänen, kenraaliluutnantti
- Seppo Räisänen, kenraalimajuri
- Seppo Sairanen, pankkiiri
- Jaakko Salonoja, radiotoimittaja
- Heikki Savolainen, olympiavoittaja
- Jori Savolainen, teatteriohjaaja
- Martti Silvennoinen, toimittaja
- Seppo Sirkka, valokuvaaja
- Eino Sormunen, piispa
- Lauri Suomalainen, kirjailija
- Seppo Tanskanen, kenraalimajuri
- Esa Tarvainen, kenraaliluutnantti
- Olavi Tarvainen, teologi
- Erkki Timonen, eräkirjailija
- Reijo Tirronen, runoilija
- Eero Tuomisto, päätoimittaja
- Aimo Turunen, professori
- Harri Turunen, kuvanveistäjä
- Pekka Turunen, valokuvaaja
- Varma Kosto Turunen, kansanedustaja
- Eino R. Wartiovaara, metsänhoitaja, kirjailija, saarnamies
- Sakari Virkki, muusikko , Finn Trion jäsen
- Kalle Väisälä, matemaatikko
- Vilho Väisälä, fyysikko
- Yrjö Väisälä, fyysikko, tähtitieteilijä
- Annamari Vänskä, tutkija, kuraattori, tietokirjailija
- Auvo Väänänen, jääkiekkoilija
Katso myös
Lähteet
Aiheesta muualla
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
