Jingtai
From Wikipedia, the free encyclopedia
Remove ads
Keisari Jingtai (kiin. 景泰, 21. syyskuuta 1428 – 14. maaliskuuta 1457), alkuperäiseltä nimeltään Zhu Qiyu (kiin. 朱祁鈺), oli Kiinan Ming-dynastian seitsemäs keisari, joka hallitsi vuosina 1450–1457.[1] Hän oli keisari Xuanden toinen poika, joka valittiin hallitsijaksi vuonna 1449 hänen vanhemman veljensä, keisari Zhengtongin jouduttua Tumun kriisin yhteydessä mongolien vangiksi. Jingtai hallitsi kahdeksan vuotta, kunnes hänen veljensä syrjäytti hänet valtaistuimelta ja nousi uudestaan keisariksi nimellä Tianshun. Aikakausinimi Jingtai merkitsee ylevää näkemystä.
Remove ads
Remove ads
Elämäkerta
Zhu Qiyu nousi valtaisuimelle vuonna 1449 sen jälkeen, kun hänen vanhempi veljensä, keisari Zhengtong oli hävinnyt taistelun Esen Taishin johtamia oiraattien mongoliheimoa vastaan.
Zhengtong vapautettiin vuonna 1450 sen jälkeen, kun mongolit olivat saaneet tietoonsa, että Ming-hallitus oli asettanut Jingtain uudeksi keisariksi. Tämän jälkeen Jingtai jatkoi hallitsijana, kun taas hänen veljensä sai kunnianimen "suurkeisari" mutta joutui elämään eristyksissä.
Valtakaudellaan Jingtai kiinnitti huomattavan ministerinsä Yu Qianin avustamana erityistä huomiota maataan koskeviin asioihin. Hän kunnosti Keisarinkanavan sekä Keltaisenjoen patojärjestelmän. Hänen hallintonsa tuloksena talous kukoisti ja dynastia vahvistui entisestään.
Zui Qiyu hallitsi kahdeksan vuotta. Kun vuonna 1457 kävi ilmeiseksi, ettei hänellä ollut enää paljon elinaikaa jäljellä, hän kieltäytyi nimittämästä ketään perillisekseen, mihin vaikutti varsinkin se, että hänen poikansa oli kuollut salaperäisellä tavalla, mahdollisesti myrkytettynä. Syrjäytetty Zhengtong näki tilaisuuden tulleen, niin että hän saattoi palata valtaistuimelle, ja palatsivallankaappauksella hän syrjäytti Jingain ja julistautui hänen seuraajakseen. Uudestaan keisariksi noussut Zhengtong antoi toiselle valtakaudelleen nimen Tianshun, mutta ei tiedetä, miksi hän ei käyttänyt samaa nimeä kuin aikaisemminkin. Eninen keisari Jingtai alennettiin arvossa Chengin prinssiksi, mikä oli sama arvonimi, joka hänellä oli ollut ennen valtaannousuaankin, ja hänet asetettiin kotiartestiin Xiyaniin, nykyiseen Zhongnanhaihin, joka sijaitsee Pekingissä Kielletyn kaupungin lämsipuolella. Jingtai kuoli kuukautta myöhemmin; joidenkin tietojen mukaan hänet murhasivat eunukit keisari Tianshunin käskystä.
Jingtain kuoleman jälkeen keisari Tianshun ei suonut veljelleen kunniaa tulla haudatuksi edeltäjiensä tavoin Ming-dynastian hautoihin Pekingin pohjoispuolelle. Sen sijaan hänet haudattiin kauas sieltä kukkuloille Pekingin länsipuolelle, pikemminkin prinssinä kuin keisarina. Hänen kuolemanjälkeinen nimensäkin lyhennettiin viisimerkkiseksi sen sijaan, että sellaiset nimet normaalisti olivat seitsenmerkkisiä.
Remove ads
Perhe
- Isä: keisari Xuande
- Äiti: leskikeisarinna Xiao Yi
Puolisot
- Keisarinna Xiao Yuan Jing (孝淵景皇后), sukunimeltään Wang (汪) (died 1505), avioitui keisari Jingtain kanssa vuonna 1449 kun tämä vielä oli prinssi Cheng, eronnut 1452, prinsessa Gu'anin ja muiden tyttärien äiti
- Keisarinna Su Xiao (肅孝皇后), sukunimeltään Hang (杭) (kuollut 1456), oli Jingtain jalkavaimo ennen kuin tämä nousi valtaistuimelle, nimitettiin keisarinnaksi Xiao Yuanin tultua vuonna 1452 syrjäytetyksi, Zhu Jianjin äiti
- Keisarillinen jalosukuinen puoliso Tang (唐皇貴妃) (haudattiin elävältä keisari Jingtain kanssa tämän kuoltua)
- Li Xi'er (李惜兒), oli kurtisaani ennen kuin hänestä tuli keisari Jingtain jalkavaimo
Poika
Tyttäret
Remove ads
Lähteet
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Remove ads