From Wikipedia, the free encyclopedia
Japaninserovi (Capricornis crispus) on Japanissa endeemisenä tavattava vuohieläin. Sen esiintymisalue käsittää osia Honshūn, Shikokun ja Kyūshūn saarista. Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto määritellyt sen elinvoimaseksi lajiksi.
| Japaninserovi | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Nisäkkäät Mammalia |
| Lahko: | Sorkkaeläimet Artiodactyla |
| Heimo: | Onttosarviset Bovidae |
| Alaheimo: | Vuohieläimet Caprinae |
| Suku: | Capricornis |
| Laji: | crispus |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Capricornis crispus |
|
| Katso myös | |
Japaninserovin kuvaili tieteelle Coenraad Jacob Temminck vuonna 1836. Serovien taksonomiasta on kiistelty.[1] Taiwaninserovia (Capricornis swinhoei) pidettiin aikaisemmin japaninserovin alalajina, mutta nykyisin kokonaan omana lajinaan. Japaninserovia pidetään nykyisin monotyyppisenä, eli sitä ei jaeta eri alaljeihin.[2]
Japaninserovi painaa 31–48 kg. Sen ruumiinpituus on 95–102 cm ja säkäkorkeus 67–74 cm. Naaraat ja urokset ovat lähes saman kokoisia. Turkin väri voi vaihdella mustasta tummanruskeaan ja vaaleaan. Ruumiin alaosa on yläosaa vaaleampi. Jalat ovat mustat tai tummanruskeat. Leuan alla on valkoinen parta, joka jatkuu alas kurkkua. Korvat ovat pitkät ja ruskeat. Uroksilla ja naarailla on hieman kaartuvat sarvet.[2]
Esimerkiksi sumatranseroviin verrattuna japaninserovi on pienempikokoinen ja lyhyempikorvainen. Taiwaninseroviin verrattuna se on puolestaan kookkaampi.[2]
Japaninserovi on endeeminen laji Japanissa. Sitä tavataan Japanin pääsaarilla Honshūlla, Shikokulla ja Kyūshūlla. Suurimmalla saarella Honshūlla sitä tavataan laajalla alueella lukuun ottamatta alavampien maiden ihmisasutusten ja maanviljelysten lähistöä. Shikokulla ja Kyūshūlla lajia tavataan rajallisemmalla alueella. Laji kerkesi kadota Honshūn länsiosista 1900-luvun alkupuolella, mutta 1960-luvulta lähtien sen levinneisyysalue on kasvanut.[1]
Japaninservoin elinympäristö käsittää useita erilaisia kasvillisuustyyppejä ikivihreistä lehtimetsistä subalpiinisille havumetsille ja kaikkein tyypillisimmin kesävihannille lehtimetsille.[1]
Japaninservo liikkuu yleensä yksin, pareina tai pienissä perheryhmissä. Japaninseroveilla on oma kotialueensa, jota ne puolustavat saman sukupuolen yksilöitä vastaan. Kotialueella on kokoa 1,3 hehtaarista 22 hehtaariin. Ne merkitsevät alueensa hajumerkein naamarauhasiaan käyttäen. Pareja muodostavat urokset ja naaraat liikkuvat päällekkäisillä alueilla. Jälkikasvu liikkuu ensin samalla alueella, mutta lopulta ne lähtevät omille teilleen. Kotialueellaan japaninservoit myös liikkuvat usein samoja tiettyjä reittejä pitkin ja ne käyttävät tiettyjä lepo- ja ulostuspaikkoja.[2]
Japaninserovit ruokailevat yleensä varhain aamuisin ja myöhhään iltapäivällä. Muun päivän ne viettävät lepäillen esimerkiksi luolissa tai muissa suojaisissa paikoissa. Ravinnokseen ne käyttävät lehtiä, versoja ja terhoja.[2]
Japaninservoit lisääntyvät syyskuun ja tammikuun välisenä aikana. Uros lisääntyy yleensä vain yhden naaraan, mutta joskus myös kahden naaraan kanssa. Naaraan tiineys kestää 215 päivää ja poikaset syntyvät yleensä lokakuun ja marraskuun aikana. Poikasia on yleensä kerrallaan yksi tai harvemmin kaksi. Naaras imettää 5-6 kuukautta. Poikaset seuraavat emoaan. Sarvet alkavat kasvaa 4-kuukauden iässä. Naaraista tulee sukukypsiä 2,5-vuotiaina ja uroksista 2,5–3-vuotiaina. Japaninserovit voivat elää 20-vuotiaiksi.[2]
Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto eli IUCN on määritellyt japaninserovin elinvoimaiseksi lajiksi. Sen levinneisyysalue on laaja ja kanta on vakaa tai jopa hitaassa kasvussa. Vuonna 1983 koko kannan kooksi arvioitiin noin 100 000 yksilöä. Lajin levinneisyysalue on kasvanut vuodesta 1978 vuoteen 2003 yhteensä 170 %.[1]
Japaninserovin metsästys kiellettiin vuonna 1925. Salametsästys oli kuitenkin huomattava ongelma aina 1950-luvulle saakka. Vuonna 1959 tehtiin laaja salametsästyksen vastainen kampanja, jonka jälkeen kantojen koko on noussut. Kantaa on hyödyttänyt myös talousmetsien istututkset. Japaninservoien metsäistutuksille tekemät vahingot ovat nostaneet närää metsänomistajien ja luonnonsuojelijoiden välillä. Kasvannutta kantaa alettiin rajoittamaan vuodesta 1978 lähtien. Samaan aikaan japaninserovien kantojen kanssa on kasvanut myös japaninhirvien kannat, mikä saattaa kilpailun kautta vaikuttaa japaninservoien kantoihin.[1]
Japaninseroveja on metsästetty kannan hillitsemiseksi vuodesta 1978 lähtien. Vuonna 2005 kaadettiin yli 20 000 yksilöä.[1]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
