yhdysvaltalainen kenraali ja Yhdysvaltain puolustusministeri From Wikipedia, the free encyclopedia
James N. Mattis (s. 8. syyskuuta 1950) on yhdysvaltalainen kenraali, joka toimi Yhdysvaltain puolustusministerinä 2017–2018. Taustaltaan hän on eläkkeellä oleva merijalkaväen kenraali, joka viimeksi toimi Yhdysvaltain asevoimien Lähi-idän sotatoimialueen päämajan USCENTCOMin komentajana. Hän on komentanut joukkoja Irakissa ja Afganistanissa.[1]
| James Mattis | |
|---|---|
 tammikuussa 2017 |
|
| Yhdysvaltain 26. puolustusministeri | |
|
20. tammikuuta 2017 – 1. tammikuuta 2019
|
|
| Presidentti | Donald Trump |
| Edeltäjä | Ashton Carter |
| Seuraaja | Mark Esper |
| USCENTCOMin komentaja | |
|
11. elokuuta 2010 – 22. maaliskuuta 2013
|
|
| Edeltäjä | John R. Allen |
| Seuraaja | Lloyd Austin |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 8. syyskuuta 1950 Pullman, Washington, Yhdysvallat |
| Ammatti | Sotilas |
| Tiedot | |
| Koulutus | HuK, historia |
| Tutkinnot | Central Washington University |
 Nimikirjoitus |
|
| Sotilaspalvelus | |
| Lempinimi | Mad Dog |
| Palvelusmaa(t) | Yhdysvallat |
| Puolustushaara | Merijalkaväki |
| Palvelusvuodet | 1969–2013 |
| Sotilasarvo | Kenraali |
| Taistelut ja sodat |
Persianlahden sota Afganistanin sota (2001–) Irakin sota |
Mattis on ollut mukana jokaisessa Yhdysvaltain sodassa siitä lähtien, kun hän everstiluutnanttina komensi merijalkaväen pataljoonaa Persianlahden sodassa 1990–1991.[2]
Mattisin vuonna 2003 merijalkaväelle Irakissa antamaa ohjetta on lainattu paljon. Se kuului "Be polite, be professional, but have a plan to kill everybody you meet." – "Ole kohtelias, ole ammattimainen, mutta varaudu tappamaan kaikki vastaantulijat."[3][4][5][6]
Mattis syntyi 8. syyskuuta 1950 Pullmanissa Washingtonin osavaltiossa. Hänen äitinsä nimi on Lucille (Proulx) Mattis. Hän valmistui Columbia High Schoolista Washingtonissa vuonna 1968, ja värväytyi Yhdysvaltojen merijalkaväkeen vuonna 1969.[7]
Persianlahden sodassa silloinen everstiluutnantti Mattis komensi merijalkaväen 1. pataljoonaa.[7] Afganistanin sodassa Mattis oli eversti, ja komensi merijalkaväen 7. rykmenttiä.
Palvellessaan Afganistanissa prikaatikenraalina hän oli tunnettu upseerina, joka edustaa "todellista johtajuutta". Eräs hänen alaisistaan totesi: "Kukaan ei olisi kyseenalaistanut Mattista, jos hän olisi nukkunut kahdeksan tuntia joka yö omassa huoneessaan ja odottanut avustajansa silittävän univormunsa. Mutta siellä hän oli, keskellä pakkasyötä, etulinjassa sotilaidensa kanssa."[8]
Kenraalimajurin asemassa Mattis komensi merijalkaväen 1. divisioonaa vuoden 2003 hyökkäyksessä Irakiin ja sen jälkeisissä toiminnoissa Irakin sodassa. Mattisilla oli yksi keskeisiä rooleja taistelutoimissa al-Anbarin maakunnassa ja etenkin Fallujan ensimmäisen ja toisen taistelun aikana.[9] Toukokuussa 2004 Mattis oli vastuussa hääseurueeseen osuneesta iskusta, jossa kuoli 42 miestä, naista ja lasta.[10] Kohteen uskottiin olevan vastarintataistelijoiden tukikohta. Mattis on sanonut, että päätti pommituskohteesta 30 sekunnissa.[11]
Puolustusministeriön tutkimus osoitti, että vain 55 prosenttia amerikkalaista sotilaista ja 40 prosenttia merijalkaväestä olisi ilmoittanut, jos heidän kollegansa olisi kohdellut väärin siviilejä. Mattis kertoi merijalkaväelle toukokuussa 2007: "Aina kun osoitamme vihaa tai inhoa siviileitä kohtaan, siitä hyötyvät al-Qaida ja muut kapinalliset."[11] Osoittaen että ymmärsi, että levottomuuksien kukistamisen avain on maltti, hän lisäsi: "Joka kerran kun vilkutat irakilaiselle siviilille, al-Qaida kääntyy haudassaan."
Mattis toimi Yhdysvaltain asevoimien Lähi-idän sotatoimialueen päämajan USCENTCOM komentajana 11. elokuuta 2010 – 22. maaliskuuta 2013.
Presidentiksi valittu Donald Trump pyysi Mattisia puolustusministerikseen.[1][12] Nimitys oli kiistanalainen, sillä sääntöjen mukaan puolustusministerin on täytynyt olla siviilinä vähintään seitsemän vuoden ajan ennen tehtävään ryhtymistä. Senaatti kuitenkin vahvisti nimityksen heti Trumpin virkaanastujaisten jälkeen 20. tammikuuta 2017.[13] Mattisia varten tehty poikkeus seitsemän vuoden siviilijaksossa hyväksyttiin sekä senaatissa (äänin 81-17) että edustajainhuoneessa (268-151). Varsinaisessa nimitysäänestyksessä yksi senaattori vastusti Mattisin valintaa ja yksi ei äänestänyt.[14]
Joulukuussa 2018 Mattis ilmoitti eroavansa. Presidentin mukaan hän jää eläkkeelle helmikuussa 2019.[15] Muutamaa päivää myöhemmin Presidentti Trump kuitenkin ilmoitti, että varapuolustusministeri Patrick Shanahan aloittaa virkaatekevän puolustusministerin toimessa jo vuoden 2019 alusta.[16]
Mattis on ottanut kantaa Israelin ja Palestiinan rauhanprosessiin toteamalla, että hän kannattaa kahden valtion mallia rauhan saavuttamiseksi. Nykyistä tilannetta hän kutsuu kestämättömäksi. Mattisin mielestä Länsirannan juutalaissiirtokunnat vahingoittavat rauhanneuvotteluja, ja pahimillaan ne voivat johtaa rotuerotteluun.[17]
Mattisin mukaan Trumpin lausunnot Venäjästä ovat väärään tietoon perustuvia. Hänen mielestään Venäjän toimet Syyriassa, Ukrainassa ja Baltiassa ovat hälyttäviä. Hän on Trumpin kanssa eri mieltä myös Iranin kanssa tehdyn ydinasesopimuksen irtisanomisesta, mikä olisi hänen mukaansa vahingollista Yhdysvalloille.[18]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
