J. E. Salomaa

Jalmari Edvard Salomaa, vuoteen 1906 Grönholm, (19. huhtikuuta 1891 Lieto – 3. syyskuuta 1960)^[1] oli suomalainen filosofi ja Turun yliopiston professori. Filosofian professuuria Salomaa hoiti vuosina 1931–1958 ja sen ohella kasvatustieteen ja psykologian niin sanottuja rinnakkaisprofessuureja vuoteen 1955 saakka. Filosofina Salomaa korosti oman filosofisen vakaumuksen muodostamista. Kasvatusfilosofiassaan hän korosti auktoriteeteista vapaata persoonallisuutta.

J. E. Salomaa
Henkilötiedot
Syntynyt	19. huhtikuuta 1891
Kuollut	3. syyskuuta 1960 (69 vuotta)
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Elämä

Lapsuus

Jalmari syntyi Liedon pitäjän Ankan kylään. Hänen vanhempansa olivat pientilallinen Gustaf Edvard Grönholm ja nahkurin tytär Vendla Sofia Stackelberg. Äiti kuoli Jalmarin ollessa vähän yli vuoden ikäinen. Käännekohdaksi lapsen elämässä muodostui 8-vuotiaana saatu pesti kesäpaimeneksi Väljään. Asumaton Väljä oli tunnettu kummituksista ja noidista. Jalmari katsoi paremmaksi karata Turkuun isoäitinsä luo.

Turussa Jalmari pääsi kouluun, ja hänestä tuli sukunsa ensimmäinen kansakoulun käynyt. Opintie jatkui Turun Reaalilyseossa vapaaoppilaana vuonna 1904, ja syksyllä 1910 Salomaa kirjoittautui Helsingin yliopistoon.

Opinnot

Salomaa valmistui Helsingin yliopistosta pääaineenaan yleinen historia. Hänen laudaturtyönsä aiheena oli Karl Lamprechtin innoittama Kirkkovaltion synty. Jo ensimmäisessä tutkielmassaan Salomaalla oli teoreettinen lähtökohta: tutkimustuloksenaan hän esitti, että kirkkovaltion synty määrittyy sen mukaan miten 'valtio' määritellään.

Yleisen historian professori M. G. Schybergson suositti Salomaalle laudaturtyön laajentamista väitöskirjaksi ja arveli hänen selviävän työstä noin vuodessa. Salomaa, joka oli asettanut väitöskirjan tavoitteekseen jo ennen laudatur-työn aloittamista, halusi kuitenkin tehdä akateemisen lopputyönsä filosofisesta aiheesta. Teoreettisen filosofian professori Arvi Grotenfeltin kanssa hän neuvotteli filosofianhistoriallisen väitöskirjansa aiheeksi Schopenhauerin ja von Hartmannin välisen suhteen.

Jatko-opintojaan varten Salomaa lähti Saksaan Leipzigin yliopistoon. Siellä hän käytti aikansa erittäin tehokkaasti: pääasialliseksi toimeksi muodostui Wilhelm Wundtin johdolla tehty psykologinen tutkimus, jonka rinnalla hän keräsi aineistoa filosofian väitöskirjaa varten Johannes Volkeltin opastamana. Lisäksi Salomaa seurasi opetusta historian laitoksella (Königlich Sächsisches Institut für Kultur- und Universalgeschichte), erityisesti laitoksen johtajan Karl Lamprechtin luentoja. Salomaan ensimmäinen julkaisu vuodelta 1915 käsitteli juuri Lamprechtin historianmenetelmiä. Artikkeli julkaistiin Historiallisessa aikakauskirjassa.

Ensimmäinen maailmansota keskeytti opinnot Leipzigissa. Psykologinen tutkimus jäi kesken. Vaikka Salomaa sai opiskelijakollegoidensakin keräämän aineiston käyttöönsä, hän katsoi sen olevan riittämätön väitöskirjaa varten. Vaivalloisia reittejä myöten Salomaa palasi Turkuun.

Suomessa Salomaa jatkoi ”kriitillis-vertailevaa” filosofianhistoriallista työtä Schopenhauerin ja von Hartmanin parissa. Väitöskirja valmistui vuonna 1918 pääosin Leipzigin antikvariaateista kerätystä kirjallisuudesta.

Teoksia

Filosofia

• Schopenhauer ja von Hartmann. Kriitillis-vertaileva tutkielma. Turku 1918.
• Nykyajan filosofeja. Sivistys ja tiede 41. Porvoo 1924.
• Totuus ja arvo: Filosofinen tutkimus. Sivistys ja tiede 52. Porvoo: WSOY, 1926.
• Idealismi ja realismi nykyaikaisessa englantilaisessa filosofiassa. Sivistys ja tiede 65. Porvoo 1928.
• Filosofisia tutkielmia. Sivistys ja tiede 66. Porvoo 1929.
• The category of relation. Annales Academiae scientiarum Fennicae. Series B. Helsinki Suomalainen tiedeakatemia 1929.
• Idealismus und Realismus in der englischen Philosophie der Gegenwart. Annales Academiae scientiarum Fennicae. Series B. Helsinki Suomalainen tiedeakatemia 1929.
• Das Problem der Wahrheit. Annales Academiae scientiarum Fennicae. Series B. Helsinki Suomalainen tiedeakatemia 1929.
• Studien zur Wertphilosophie. Annales Academiae scientiarum Fennicae. Series B. Helsinki Suomalainen tiedeakatemia 1930.
• Die Anfänge des Hegelianismus in Finnland. Kant-Studien. Berlin 1934.
• Filosofian historia 1. Sivistys ja tiede 98. Porvoo: WSOY, 1936 (2. painos 1949).
• Filosofian historia 2. Sivistys ja tiede 101. Porvoo: WSOY, 1936 (2. painos 1949).
• Filosofian probleemeja. Sivistys ja tiede 116. Porvoo 1941.
• Filosofian aakkoset. Auran kansalaistietoa 2. Turku 1943.
• J. V. Snellman. Elämä ja filosofia. Porvoo 1944.
• Arthur Schopenhauer: Elämä ja filosofia. Porvoo: WSOY, 1944.
• Philosophie der Geschichte. Turun yliopiston julkaisuja. Sarja B. Humaniora 35. Turku Turun yliopisto 1950.
• Immanuel Kant: elämä ja filosofia. Porvoo: WSOY, 1960.
• Filosofian historia 1–2. Uusi painos; aiemmat painokset WSOY 1935/1936 ja 1949. Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan julkaisusarja 50. Jyväskylä: Kampus kustannus, 1999. ISBN 951-9113-50-9.
• Immanuel Kant. (1. painos: WSOY, 1960.) Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan julkaisusarja 49. Jyväskylä: Kampus-kustannus, 1999. ISBN 951-9113-49-5.
• Historia ja nykyaika: Historianfilosofian ääriviivoja. [Käsikirjoitus vuodelta 1960.] Toimittaneet Reijo Valta ja Riitta Koikkalainen. Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta 56. Jyväskylä: Kampus kustannus, 2000. ISBN 951-9113-58-4.

Kasvatustiede

• Yliopiston laajennusliikkeestä Englannissa ja Amerikassa. Helsinki 1929.
• Suunta ja tie : kansalaiskasvatuksen perusteita. Lotta-Svärd julkaisu n:o 57. Helsinki 1942.
• Yleinen kasvatusoppi. Porvoo 1943.
• Koulukasvatusoppi. Porvoo 1947.
• Tie ihmisyyteen : kansalaisen itsekasvatuksen perusteita. Porvoo 1950.
• Nuorisonohjaajan kasvatusoppi. Helsinki Porvoo WSOY 1952.

Psykologia

• Älykkyystutkimuskaavio. Turku Turun yliopiston psykologinen laboratorio 1936.
• Älykkyyden mittaaminen Suomen oloihin sovelletulla Binet'n-tyyppisellä testistöllä. Porvoo 1939.

Muuta

• Helsingin suomalainen klubi 1876–1926. Helsinki 1926.
• Pohjois-Amerikan Yhdysvaltain historia. Jyväskylä Gummerus 1937.
• Eräs lapsuus ja nuoruus. Porvoo WSOY 1954.

Kirjallisuutta

• Salmela, Mikko: Suomalaisen kulttuurifilosofian vuosisata. Väitöskirja: Helsingin yliopisto. Helsingissä: Otava, 1998. ISBN 951-1-15356-0.

Lähteet

1. Toim: Laati, Iisakki; Blmstedt, Yrjö; Havu, Ilmari; Poijärvi, Lauri: Kuka kukin oli. , 1961. Teos wikiaineistossa (viitattu 25.5.2010).

Aiheesta muualla

• Salmela, Mikko: Jalmari Salomaa Logos-ensyklopedia. Filosofia.fi.
• Ilari Lindroos: J. E. Salomaa: Historia ja nykyaika. Agricola 27.3.2001.