nisäkkäiden lahko From Wikipedia, the free encyclopedia
Jäniseläimet (Lagomorpha) on nisäkkäiden lahko. Jäniseläimet ovat pieniä kasvinsyöjiä. Lahko käsittää kolme heimoa, jänikset (Leporidae), piiskujänikset eli pikat (Ochotonidae) ja sukupuuttoon kuolleen Prolagidae-heimon, joka sisältää sardinianpikan ja sen esihistorialliset sukulaiset.[1] Näistä jäniksillä on tyypillisesti pitkät korvat ja isot voimakkaat takajalat, piiskujäniksillä ei. Aiemmin jäniseläimiä pidettiin jyrsijöiden alalahkona.
| Jäniseläimet | |
|---|---|
 Rusakko (Lepus europaeus) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Nisäkkäät Mammalia |
| Alaluokka: | Theria |
| Osaluokka: | Istukkanisäkkäät Placentalia |
| Lahko: |
Jäniseläimet Lagomorpha Brandt, 1855[1] |
 Jäniseläinten levinneisyysalue |
|
| Heimot [1] | |
|
|
| Katso myös | |
Suomessa esiintyy luonnonvaraisena kaksi jänisten heimoon kuuluvaa lajia, metsäjänis ja rusakko. Lisäksi kaniinia tavataan nykyään villiintyneenä pääkaupunkiseudulla ja Turussa.[2]
Jäniseläimet muistuttavat joiltakin ominaisuuksiltaan jyrsijöitä (Rodentia), ja 1900-luvun alkupuolelle saakka niitä pidettiinkin jyrsijöiden alalahkona. Nykyään ne luokitellaan omaksi lahkokseen. Välillä oli yleisenä käsityksenä, että ne ovat vain etäistä sukua jyrsijöille ja että yhtäläisyydet ovat pinnallisia.
Jäniseläinten evoluutiohistoriaa ei edelleenkään tunneta kovin hyvin. Viime aikoihin saakka oltiin yleisesti sitä mieltä, että ne polveutuisivat Itä-Aasiassa paleoseenikaudella ja eoseenikauden alussa eläneestä Eyrymylus-suvusta.[3] Fossiilien tarkempi tutkimus viittaa kuitenkin siihen, että ne ovat Angaloidea-heimon eli mimotonidien jälkeläisiä, kun taas Eurymylus olisi läheisempää sukua jyrsijöille, joskaan ei niiden suora esi-isä.[4]
Jänisten heimon vanhimmat tunnetut edustajat elivät eoseenikauden lopulla ja levisivät nopeasti kaikkialle pohjoiselle pallonpuoliskolle. Niiden takaraajat kehittyivät vähitellen yhä pidemmiksi, kunnes niiden hyppivä käynti tuli nykyisen kaltaiseksi. Piiskujänikset ilmaantuivat myöhemmin, oligoseenikaudella Itä-Aasiassa.[5]
Jäniseläimet eroavat jyrsijöistä seuraavasti:
Jyrsijöitä ne muistuttavat kuitenkin siinä, että niiden hampaat kasvavat koko elinajan, minkä vuoksi niiden on jatkuvasti pureksittava jotakin, jotteivät hampaat kasvaisi liian pitkiksi.
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
