Itärata on suunnitteilla oleva rautatie, joka erkanisi suunnitteilla olevasta Lentoradasta Keravalla ja kulkisi Porvoon kautta Kouvolan Korialle. Ratavaraus esiintyy yleis- ja seutukaavoissa ja kuntien asemakaavoissa. Hankkeessa on aikaisemmin esitetty useita erilaisia reittivaihtoehtoja, ja Kotkan ja Haminan kautta kulkeva linjaus on tunnettu nimellä Itäinen rantarata.[3] Vuodesta 2020 saakka rataa on kuitenkin suunniteltu ensisijaisesti linjauksella Lentorata–Porvoo–Kouvola.[4] Itäradasta tulisi kaksiraiteinen sekaliikennerata, joka palvelisi sekä matkustaja- että tavaraliikennettä.[5][6]
| Itärata | |
|---|---|
| Perustiedot | |
| Reitti | Kerava–Porvoo–Kouvola |
| Avattu | aikaisintaan 2030-luvulla, riippuvainen Lentoradan valmistumisesta[1] |
| Rakennuskustannus | 1,7 miljardia euroa (arvio) |
| Liikenne | |
| Henkilöjunia / vrk | 19 kaukojunaa, mahdollisesti lähijunaliikennettä[2] |
| Tekniset tiedot | |
| Pituus | 106 km |
| Raiteiden lkm | 2 |
| Raideleveys | 1 524 mm |
| Sähköistys | kyllä |
Suomen rataverkko hahmottui suurelta osin 1800-luvun loppupuolella. Suomen sisäisten, pitkälti kehittyvän metsäteollisuuden tarpeiden pohjalta muodostuneiden yhteyksien ohella välttämättömänä pidettiin Helsingin ja Pietarin välisen radan toteuttamista. Rata Helsingistä itään ei kuitenkaan toteutunut suorinta reittiä rannikkoa pitkin. Linjaus Riihimäen, Lahden ja Kouvolan kautta oli seurausta tavoitteesta kytkeä Päijänteen vesitieyhteydet rataverkkoon. Toisaalta suurvaltapoliittinen tilanne vaikutti linjaukseen: Krimin sota (1853–1856) ja siihen liittynyt laivaston hyökkäys Suomeen oli hyvin muistissa, jonka vuoksi rata haluttiin sijoittaa laivastotykkien ulottumattomiin kauas rannikosta.[7]
Nykyinen rataverkosto eteläiseen Kymenlaaksoon ja Itä-Uudellemaalle käsittää Kotkan ja Haminan seudulle kulkevan Kotkan radan, Porvooseen kulkevan Porvoon radan ja Loviisaan kulkevan Loviisan radan, jotka ovat erityisesti itäisen Suomenlahden satamia ja raskasta teollisuutta palvelevia pistoratoja. Etelä-Kymenlaakson ja Itä-Uudenmaan kaupunkien ja Helsingin välinen joukkoliikenne perustuu käytännössä busseihin ja valtatiehen 7. Suoraa ratayhteyttä sekä länteen että itään on kuitenkin aina toivottu, ja ratalinjaukseen on varauduttu eri kaava- ja suunnittelutasoilla.
Uusi ratayhteys Helsingistä itään yhdistäisi suuren osan Itä-Suomea nopeiden yhteyksien piiriin, mikä helpottaisi niin päivittäistä matkustamista kuin yritysinvestointeja.[8] Radan vaikutusalue ulottuisi Uudeltamaalta Kainuuseen ja Pohjois-Karjalaan. Uudet yhteydet lentoasemalle parantaisivat myös itäisen Suomen kansainvälistä saavutettavuutta.[9]
Helsinki–Porvoo–Kouvola–linjauksen sanotaan lisäävän valinnan joustavuutta asumisen ja työpaikan sijaintiin. Se myös parantaisi työmarkkinoiden toimivuutta ja lyhentäisi matka-aikoja.[9] Esimerkiksi junamatka Porvoosta lentoasemalle kestäisi 18 minuuttia ja Helsinkiin 32 minuuttia.[9][10] Vastaavasti Helsingin ja Porvoon välinen linja-automatka kestää noin tunnin.[1][2] Juuri Porvoon onkin arvioitu olevan hankkeen suurin hyötyjä.[2] Kouvolan ja Helsingin välinen matka-aika lyhentyisi vähintään 13 minuuttia ja yhteys Pietariin noin 9 minuuttia.[6]
Ratahanke kokonaisuudessaan ei kuitenkaan olisi taloudellisesti kannattava.[1][6] Valtiovarainministeriön ja Liikenne- ja viestintäministeriön raportin (2023) mukaan hankkeen kannattavuutta kuvaava hyöty–kustannus-luku on 0,13–0,15, eli hankkeen suorat taloudelliset hyödyt eivät riitä kattamaan sen kustannuksia, joten hanke on yhteiskuntataloudellisesti kannattamaton[11]. Rakentamisesta aiheutuvien hiilidioksidipäästöjen laskennallinen takaisinmaksuaika olisi 280 vuotta, joten hankkeen ilmastovaikutus on negatiivinen.[11]
Tapanilasta Itäiselle rantaradalle
Tapanilasta Itäiselle rantaradalle
Jo hylätyssä vaihtoehdossa rata olisi voinut kulkea Helsingin Tapanilasta Porvooseen, Loviisaan, Kotkaan ja Haminaan kulkien E18-tien kanssa samassa maastokäytävässä. Haminasta eteenpäin vaihtoehtoja olivat E18-tien kautta kulkeva suora linjaus Haminasta Vaalimaalle, Viipuriin ja Pietariin tai Haminasta nykyiseen Riihimäki–Pietari-rataan Luumäen kautta yhdistyvä linjaus.[12]
Lentoradalta Itäiselle rantaradalle
Lentoradalta Itäiselle rantaradalle
Lokakuussa 2011 Uudenmaan maakuntaliitto teki periaatepäätöksen, jonka mukaan Helsingistä itään suuntautuva rata linjattaisiin Pasilasta Helsinki-Vantaan lentoaseman ja Sipoon keskiosien kautta. Linjauksen mukaan rata kulkisi Pasilasta tunnelissa lentoaseman kautta Keravalle. Keravan kohdalla rata alittaisi nykyisen pääradan. Rata jatkuisi maan pinnalla Sipoon kautta Porvooseen, Kotkaan ja edelleen kohti Pietaria.[13] Rantarata lyhentäisi matka-aikaa Venäjältä Hamina-Kotkan satamaan ja Kilpilahteen suuntautuvissa kuljetuksissa ja parantaisi siten rautatiekuljetusten kilpailukykyä.[7]
Helsinki–Porvoo–Kouvola
Toukokuussa 2018 Kouvolan kaupunki, Etelä-Karjalan, Pohjois-Karjalan, Etelä-Savon ja Pohjois-Savon sekä Kainuun maakuntaliitot esittivät rataa Helsinki-Vantaan lentoasemalta Porvoon kautta Kouvolaan.[14] 106 kilometrin pituinen rataosuus erkaantuisi Lentoradasta Keravan pohjoispuolella Kytömaalla ja liittyisi Lahden ja Kouvolan väliseen rautatiehen Korian seisakkeella Kouvolan länsipuolella.[6] Porvoossa asema sijaitsisi Kuninkaanportissa,[2] mutta voisi jatkua pistoraiteella ja mahdollisesti maanalaisella asemalla lähemmäksi keskustaa.[15]
Ratalinjauksesta hyötyisi koko itäinen Suomi aina Kainuuseen saakka, kun taas Kotkan kautta Luumäelle kulkeva rata lyhentäisi matka-aikoja vain Karjalaan suuntaan Lappeenrantaan ja Joensuuhun. Uuden itärataselvityksen tekeminen aloitettiin Väylävirastossa yhteistyössä ratalinjausta kannattavien maakuntien kanssa vuonna 2018, ja se julkaistiin toukokuussa 2020.[16]
Vuoden 2020 syyskuussa Helsingistä Porvoon kautta Kouvolaan kulkeva Itärata-linjaus voitti Itäisen rantaradan linjauksen. Tällöin Liikenne- ja viestintäministeriö ilmoitti, että Itäisen suunnan hankeyhtiö perustetaan ratalinjaukselle Lentorata–Porvoo–Kouvola.[17] Linjauksen vaikutusalueella asuu noin miljoona suomalaista.
Hankeyhtiö
Valtioneuvosto valtuutti Itärata-osakeyhtiön perustamisen lokakuussa 2021[18] ja sen toiminta käynnistyi maaliskuussa 2022.[19] Yhtiön tarkoituksena on Itäradan suunnittelu ja rahoittaminen rakennusvalmiuteen saakka. Suomen valtio omistaa hankeyhtiöstä 51 prosenttia,[4] ja mukana olevat kunnat sekä muut järjestöt kuten kauppakamarit, omistaa loput 49 prosenttia.[17]
Itäradan hankeyhtiön perustamiseen osallistuu yhteensä 25 kuntaa Uudenmaan, Kymenlaakson, Etelä-Karjalan, Pohjois-Karjalan, Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Kainuun maakunnista. Mukana suunnittelussa ovat tällä hetkellä Helsingin, Porvoon, Kouvolan, Lappeenrannan, Imatran, Kiteen, Joensuun, Lieksan, Nurmeksen, Mikkelin, Pieksämäen, Varkauden, Suonenjoen, Kuopion, Iisalmen ja Kajaanin kaupungit sekä Askolan, Myrskylän, Lapinjärven, Taipalsaaren, Rautjärven, Parikkalan, Mäntyharjun, Siilinjärven ja Lapinlahden kunnat.[20] Keväällä 2022 hankeyhtiö aloitti toimintansa[21].
Arvioidut suunnittelukustannukset ovat noin 79 miljoonaa euroa ja rakennuskustannukset noin 1,7 miljardia.[4][6][22]
Heinäkuussa 2024, Itärata hyväksyttiin laajennettuun Euroopan laajuiseen liikenteen ydinverkkoon (TEN-T). Päätöksen myötä Itärata Oy voi hakea ratahankkeen suunnitteluun merkittävää EU-rahoitusta.
Kilpaileva vaihtoehto: Savon oikorata
Itäradalle on suunniteltu vaihtoehdoksi Savon oikorataa, joka kulkisi Heinolan kautta Mikkeliin. Matka Helsingistä Mikkeliin Lahden oikorataa ja Savon oikorataa pitkin kestäisi 1,5 tuntia, kun taas Itäradalla matkan kesto olisi noin 2 tuntia.[23] Toteuttamalla Savon oikorata 300 km/h nopeudelle ja nostamalla Lahden oikoradan nopeus samalle tasolle, Savoon suuntautuvilla matkoilla saavutettaisiin kolminkertaiset matka-aikasäästöt Itärataan (300 km/h) verrattuna. Hankkeen yhteydessä toteutettaisiin myös parannustoimenpiteitä Karjalan radalle, joten yhdessä Lahden oikoradan nopeudennoston kanssa matka-aika Joensuuhun lyhenisi 27 minuuttia eli enemmän kuin Itäradan avulla. Hanke maksaisi noin 1,8 miljardia euroa eli olisi yli puolet Itäradan ja sen edellyttämän Lentoradan yhteishintaa halvempi.[24]
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
