suomalainen muusikko From Wikipedia, the free encyclopedia
Isto Reima Tapani Hiltunen (s. 1967 Kaavi[1]) on suomalainen iskelmälaulaja, useita instrumentteja soittava muusikko, juontaja ja levytuottaja. Hän oli iskelmäartistina suosituimmillaan 1990-luvun loppupuolella[2].
| Isto Hiltunen | |
|---|---|
 Isto Hiltunen Kiuruveden Iskelmäviikko -musiikkitapahtumassa 2019 |
|
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Isto Reima Tapani Hiltunen |
| Syntynyt | 17. elokuuta 1967 Kaavi |
| Ammatti | laulaja, muusikko, juontaja, levytuottaja |
| Muusikko | |
| Laulukielet | suomi |
| Aktiivisena | 1994–2002, 2006– |
| Tyylilajit | iskelmä |
| Aiheesta muualla | |
| Kotisivut | |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Pohjois-Savon Kaavilla syntynyt Hiltunen varttui Heinolassa, jossa hän meni 15-vuotiaana mukaan paikalliseen tanssiorkesteriin. Ennen laulajanuraansa Isto Hiltunen soitti eri tyylilajien kokoonpanoissa eri instrumentteja kymmenkunta vuotta ja oli alkanut opiskella tietotekniikkaa Lappeenrannan teknillisessä korkeakoulussa. Manageri Hannele Laurila, Fazer-Finnlevyn ohjelmistopäällikkö Turkka Mali ja kroatialaistuottaja Michael Goodman alkoivat 1990-luvun alkupuolella kerätä materiaalia uuden mieslaulajan levytettäväksi, ja laulajaksi valikoitui Laurilan talliin kuuluneen Laura Voutilaisen Exodus-taustayhtyeestä kitaristi Isto Hiltunen. Kolmen ensimmäisen albumin kappaleet olivat enimmäkseen entisen Jugoslavian alueen muusikoiden säveltämiä sekä Turkka Malin sanoittamia.[3][4][1]
Isto Hiltunen toimi uransa alussa Laura Voutilaisen tavoin palkattuna työntekijänä Hannele Laurilan Uniartist-yrityksessä ja levytti kakkosalbumista lähtien tämän aviomiehen Unirecords-yhtiölle. Vuonna 1997 vei Voutilaisen esimerkin kannustamana sopimus- ja äänitepalkkioasiansa oikeuteen ja sai purettua kymmeneksi vuodeksi laaditun määräaikaissopimuksensa Unirecordsin kanssa[5].
Neljännellä albumilla Onnen oikotie Hiltunen tuli itse esiin myös säveltäjänä ja sanoittajana. Vuonna 2000 ilmestyneellä albumilla Täältä ikuisuuteen tuottajaksi tuli Pertti Haverinen, ja yhteistyö jatkui seuraavana vuonna albumilla Alla kuuman auringon, jolla Hiltunen soitti myös kitaraosuuksia.[4][1]
Hiltunen lopetti uransa vuonna 2002 mutta palasi jälleen tanssilavoille 2006, jolloin ilmestyi myös hänen seitsemäs albuminsa Hopeoitu kuu.
Hiltusen tunnetuimpia kappaleita ovat muun muassa "Täältä ikuisuuteen", "Alla kuuman auringon", "Rinta rottingilla", "Tammen oksat", "Koivukuja", "Saavatko he joskus toisensa", "Sytytä lyhty", "Rakkauden laulu" ja "Vie terveiset mun naiselleni". Hiltunen on yli 200 000:lla myydyllä levyllä yksi parhaiten menestyneistä suomalaisista miesartisteistalähde?.
Hiltunen opiskeli vuodesta 1989 tietotekniikkaa Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa mutta valmistui lopulta humanististen tieteiden kandidaatiksi musiikkitieteen oppiaineesta Jyväskylän yliopistosta.[6]
Hiltunen on toiminut muusikkona ja sovittajana muun muassa Marko Ritolan ja Matti Korkialan levyillä sekä lauluntekijänä niin omalle soolotuotannolleen kuin myös muun muassa Janne Hurmeelle ja Kurrelle. [7]
Hiltusella on neljä aikuista lasta, yksi poika ja kolme tytärtä aiemmista liitoistaan. Kahden nuorimman tyttären (s. 1998 ja 2002) äiti on Aila Ahonen, jonka kanssa Hiltunen asui avoliitossa.[8] Hiltunen tapasi nykyisen vaimonsa Leena Hiltusen vuonna 2015, he kihlautuivat vuonna 2016 ja avioituivat vuonna 2017.[9] Hiltunen asuu Kontiolahdella.[10]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
