Iso-Timonen

Iso-Timonen on Kiiminkijoen vesistöalueeseen kuuluva järvi Utajärven kunnassa Pohjois-Pohjanmaalla.

Iso-Timonen
Järven itärantaa pohjoiseen katsuttuna.
Valtiot	Suomi
Paikkakunta	Utajärvi, Juorkuna
Koordinaatit	65°03′42″N, 26°56′36″E
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Laskujoki	Timo-oja
Järvinumero	60.043.1.009
Mittaustietoja
Pinnankorkeus	119,8 m
Rantaviiva	9 km
Pinta-ala	1,38 km²
Iso-Timonen
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
Infobox OK

Järvi sijaitsee noin 12 kilometriä pohjoiseen Juorkunan kylästä ja noin 41 kilometriä koilliseen Utajärven keskustaajamasta. Se saa vetensä ympäröiviltä soilta ja laskee itään Marttisjärveen Timo-ojaa pitkin.

Ominaisuudet

Soiden keskellä sijaitseva, melko suuri ja matala järvi on ruskeavetinen. Suoperäisyydestään johtuen se on erittäin humuspitoinen ja rehevä. Pohjoisesta järvelle työntyvä Salmenniemi jakaa järven kahteen altaaseen: suurempaan itäiseen altaaseen sekä pienempään läntiseen Heinäselän altaaseen. Heinäselkää muusta järvestä erottavassa kapeassa salmessa on lapinpadon jäänteet. Iso-Timonen on myös jossain määrin edustava esimerkki ns. dystrofisesta järvestä, johon tulevalla lähdevedellä on ilmeisesti suuri merkitys järven happipitoisuudelle ja ravinteisuudelle.

Järvimaisema

Järven valuma-alue on pääosin suota, josta on ojitettu noin puolet. Laajin valuma-alueen suo on Kiiskisuo, joka on aapaa. Huomattavimmat järven ympäristön harjumaiset muodostumat ovat pohjoislaidan Viinivaaran eteläosa ja etelän puolen Juurimaa. Järven rannat ovat nevoja ja rämeitä ja ranta-alueen suot ovat pääosin ojittamattomia. Järven laskuoja Timo-oja on hitaasti virtaava ja suorantainen. Viinivaaran pohjavesi purkautuu paljolti Kiiskihetteen lähteeseen, joka on voimakkaasti kiehuva avolähde. Hetteen lähdepuro kulkee kaivetun valtaojan kautta juuri Iso-Timosen järveen.

Katso myös

• Pikku-Timonen

Lähteet

• Rehell S., Pellikka K., Virta P., Rantala L., Kauppinen V., Kilpeläinen T., Sandqvist, H. Ylitulkkila S. 2002. Oulun Vesi. Viinivaaran pohjavesihanke. Luonnonsuojelulain 65 §:n mukainen Kiiminkijoen Natura-arviointi. Raportti P01432. PSV-Maa ja Vesi. 61 s. Raportti PDF-tiedostona (viitattu 7.8.2008)
• Pinta-alatieto (Viitattu 1.2.2009)

Kylät	Ahmas Alakylä Ala-Naama Ala-Niska Autio Juorkuna Järvikylä Kangaskylä Kernilä Kivijärvi Kormunkylä Marttisjärvi Murronkylä Naamankylä Niska Ojakylä Potku Sanginkylä Sipolankylä Sapilasmaa Sotka Särkijärvi Tervolankylä Utanen Ylisuvanto Yli-Utos
Järvet, lammikot ja lähteet	Ahmasjärvi Ahvenlampi (Sanginkylä) Ahvenlampi (Juorkuna) Hakojärvi Iso Karvasjärvi Iso Kivijärvi Iso Olvasjärvi Iso-Timonen Juorkuna Kaihlanen Kirkaslampi Kivi-Sorsua Kivijärvi Korpinen Kärkkäänjärvi Lauttalampi Marttisjärvi Matkalampi Mustalampi Nuanjärvi Palonen Penikkajärvi Pieni Torvenjärvi Pikku Karvasjärvi Pikku Olvasjärvi Pikku-Säynäjä Pikku-Timonen Pontema Puutturinjärvi Saari-Sorsua Sanginjärvi Siiralampi Sotkajärvi Särkijärvi Säynäjä Torvenjärvi Vaaranlampi Valkiaisjärvi Vähä-Ruohonen
Joet ja purot	Kiiminkijoki Kivijoki Koivujoki Korpisenoja Naamanjoki Nuanjoki Oilinginoja Oulujoki Piltuanjoki Piltunginjoki Poikajoki Potkunjoki Sanginjoki Särkijoki Säynäjäjoki Tilanjoki Timo-oja Utosjoki
Luonnonsuojelualueet	Olvassuon luonnonpuisto Rokuan kansallispuisto
Rakennukset ja rakennelmat	Ahmaksen kalevalainen perinnekylä Ahmaskosken silta Ala-Utoksen voimalaitos Maijan kivi Utajärven kirkko Utajärven kivipuisto Utasen voimalaitos
Muistomerkit, laatat ja veistokset	Sankarivainajien muistomerkki (1950) Karjalaan jääneiden muistomerkki (1958) Roomari-patsas (1985) Veteraanikivi (1991) Merilän suvun koskenlaskijoiden muistomerkki (2000) Runonlaulajien muistomerkki (2003)
Museot	Utajärven kotiseutumuseo Ylisipolan kotiseutumuseo
Liikenne	Ahmaksen rautatieasema Niskan seisake Oulu–Kontiomäki-rata Rokuan rautatie Seututie 836 Seututie 837 Sotkan seisake Utajärven rautatieasema Valtatie 22 Yhdystie 8300

Utajärvi

Tämä meriin, järviin, jokiin tai muihin vesimuodostumiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.