suomalainen tietokirjailija ja arkeologi From Wikipedia, the free encyclopedia
Ilari Aalto (s. 21. maaliskuuta 1990 Hämeenlinna)[1] on raisiolainen tietokirjailija ja arkeologi. Aalto tunnetaan erityisesti keskiaikaa ja arkeologiaa käsittelevistä kirjoistaan.[2][1][3] Hän työskentelee arkeologina turkulaisessa Aboa Vetus Ars Nova -museossa.[4]
Ilari Aalto | |
---|---|
Ilari Aalto Aboa Vetus Ars Nova -museon kaivauksilla vuonna 2018. |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 21. maaliskuuta 1990 Hämeenlinna |
Kansalaisuus | Suomi |
Ammatti | tietokirjailija, arkeologi |
Kirjailija | |
Tuotannon kieli | suomi |
Esikoisteos | Matkaopas keskiajan Suomeen (2015) |
Palkinnot | |
Tiedonjulkistamisen valtionpalkinto (2016) |
|
Aiheesta muualla | |
mullanalta.blogspot.com | |
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Aallon vanhemmat ovat valokuvaaja Terho Aalto ja graafikko Jaana Aalto.[5]
Aalto on julkaissut kirjoja yhdessä puolisonsa, kuvataiteilija Elina Helkalan kanssa. He julkaisivat esikoistietokirjansa Matkaopas keskiajan Suomeen vuonna 2015. Kirja sai positiivisen vastaanoton.[6] Sille myönnettiin tiedonjulkistamisen valtionpalkinto lokakuussa 2016.[7] Vuonna 2017 pariskunnalta ilmestyi tietokirja Matka muinaiseen Suomeen: 11 000 vuotta ihmisen jälkiä. Kirjalle myönnettiin vuonna 2018 Vuoden arkeologinen teko 2017 -tunnustus[8], ja teos oli samana vuonna myös ehdokkaana Vuoden historiateos -palkinnon saajaksi[9]. Vuonna 2019 pariskunta julkaisi ensimmäisen lasten tietokirjansa Jatulintarhoja ja hiidenkiukaita: Nuoren arkeologin käsikirja[10], ja vuonna 2023 Aalto ja Helkala jatkoivat keskiaikatietokirjojensa sarjaa teoksella Vuosi keskiajan Suomessa.[11] Suomen arvostelijain liiton Turun osasto myönsi Aallolle 2023 Kritiikin punnuksen tunnustuksena pitkäjänteisestä tarinallisten ja yksityiskohtaisten keskiaikaa ja esihistoriaa käsittelevien tietokirjojen julkaisemisesta.[3]
Aalto aloitti opintonsa Turun yliopistossa vuonna 2009 ja valmistui maisteriksi vuonna 2016.[12] Parhaillaan Aalto tekee Turun yliopistossa väitöstutkimusta keskiaikaisista tiilentekijöistä.[13][14] Aallon akateemisia mielenkiinnonkohteita ovatkin keskiaikaiset tiilentekijöiden merkit, kirkkoarkeologia, esihistorialliset miekanhiontakivet, yleisöarkeologia ja arkeologian esittäminen oppikirjoissa.[15]
Aalto on tunnettu arkeologian yleistajuistaja[13][16][17][1] , joka on kirjallisen tuotantonsa lisäksi popularisoinut tutkimusta lukuisissa radio- ja televisio-tuotannoissa, kuten Ylen Metsien kätkemä -luontomatkailusarjassa[18] ja Tiedeykkösen sarjoissa.[19][20]
Aalto on pitkäaikainen blogikirjoittaja, ja Suomen tiedetoimittajien liitto myönsi hänelle 2020 vuoden tiedeviestintäpalkinnon arkeologiaa käsittelevästä Mullan alta -blogista.[21] Vuonna 2016 Aalto sai laajaa mediahuomiota blogikirjoituksellaan, jossa hän kritisoi Yleisradion Heroes of the Baltic Sea -realitysarjan esittämää historiakuvaa ja sarjassa esiintynyttä fiktiivistä muinaisjäännösten ja arkeologisten kaivausten tärvelyä.[22][23][24] Sarjan reality-osuuden ohjaaja Tuukka Temonen vastasi kritiikkiin ja puolusti taiteellisten vapauksien ottamista sarjan viihdeluonteella.[25]
Aalto on myös nostanut esiin suomalaista pyhiinvaellusperinnettä.[26] Aalto on ollut mukana laatimassa Aurajoen pyhiinvaellusreittejä ja kirjoittanut työryhmän kanssa suomalaisia pyhiinvaelluksia käsittelen kirjan Valo askeleillani: Pyhiinvaelluksella Suomessa (Kirjapaja 2022).[27][28]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.