From Wikipedia, the free encyclopedia
Ihanaa on elää (televisioesityksessä käytetty nimeä Ihana on elää;[3] engl. Carefree) on vuonna 1938 ensi-iltansa saanut Mark Sandrichin ohjaama ja Pandro S. Bermanin tuottama yhdysvaltalainen musikaalikomediaelokuva, jonka pääosissa ovat Fred Astaire ja Ginger Rogers. Ihanaa on elää on Astairen ja Rogersin kahdeksas yhteinen elokuvamusikaali.[4] Ihanaa on elää oli ehdokkaana kolmeen Oscar-palkintoon vuonna 1939.[1][5]
Ihanaa on elää | |
---|---|
Carefree | |
Ohjaaja | Mark Sandrich |
Käsikirjoittaja |
Allan Scott Ernest Pagano Alkuperäinen idea Marian Ainslee Guy Endore Tarina ja sovitus Dudley Nichols Hagar Wilde |
Tuottaja | Pandro S. Berman |
Säveltäjä |
Victor Baravalle[1] Irving Berlin (kappaleet)[1] |
Kuvaaja | Robert De Grasse |
Leikkaaja | William Hamilton |
Tuotantosuunnittelija | Van Nest Polglase |
Pukusuunnittelija |
Edward Stevenson Howard Greer |
Koreografi | Hermes Pan |
Pääosat |
Fred Astaire Ginger Rogers |
Valmistustiedot | |
Valmistusmaa | Yhdysvallat |
Tuotantoyhtiö | RKO Radio Pictures |
Levittäjä |
RKO Pictures Netflix |
Ensi-ilta |
2. syyskuuta 1938 22. joulukuuta 1938 |
Kesto | 83 minuuttia |
Alkuperäiskieli | englanti |
Budjetti | 1 253 000 USD[2] |
Tuotto | 1 731 000 USD |
Aiheesta muualla | |
IMDb | |
Elonet | |
AllMovie | |
Psykiatri Tony Flagg (Fred Astaire) tekee ystävälleen Stephen Ardenille (Ralph Bellamy) palveluksen, ja ottaa hänen Amanda-morsiamen (Ginger Rogers) potilaakseen. Amanda on radiossa työskentelevä laulaja, joka ei pysty tekemään päätöstä Stephenin monille kosinnoille. Kun Tony tutkii ongelmaa Amandan alitajunnan kautta, Amanda rakastuu häneen. Tony pitää ohimenevänä Amandan rakkautta, joka on pelkästään merkki transferenssistä. Tony kanavoi Amandan rakkauden oikeaan suuntaan hypnotisoimalla hänet uskomaan, että hän rakastaa Stepheniä. Asiat kuitenkin monimutkaistuvat, kun Tony tajuaa olevansa rakastunut Amandaan.
Fred Astaire | … | psykiatri Tony Flagg |
Ginger Rogers | … | Amanda Cooper |
Ralph Bellamy | … | Stephen Arden |
Luella Gear | … | Cora-täti |
Jack Carson | … | Thomas Connors |
Clarence Kolb | … | tuomari Joe Travers |
Franklin Pangborn | … | Roland Hunter |
Walter Kingsford | … | tohtori Powers |
Kay Sutton | … | neiti Adams |
Hattie McDaniel | … | sisäkkö Hattie |
Irving Berlin sanoitti ja sävelsi kaikki elokuvan kappaleet.[6][1] Fred Astaire ja Hermes Pan laativat elokuvan koreografiat.
Musikaalinumerot | ||||
---|---|---|---|---|
Kappale | Tanssija(t) | Laulaja | Säveltäjä ja sanoittaja | |
"Since They Turned ’Loch Lomond’ into Swing" | Fred Astaire | Irving Berlin | ||
"I Used To Be Color Blind" | Ginger Rogers ja Fred Astaire | Fred Astaire | ||
"The Yam" | Ginger Rogers | |||
"Change Partners" | Fred Astaire |
RKO oli palkannut Ray Hendricksin laulamaan kappaleen "The Night Is Filled With Music", mutta Hendricks vetäytyi projektista.[5][6] Kappale kuitenkin otettiin mukaan taustamusiikiksi.[5][6]
Musikaalinumero "Let’s Make the Most of Our Dream" kuvattiin, mutta se poistettiin elokuvasta leikkausvaiheessa.
"Change Partners" oli ehdokkaana parhaan laulun Oscar-palkintoon vuonna 1939.[5][6]
Elokuvaa tuotettiin ja kuvattiin 14.–15. huhtikuuta 1938 ja toukokuun 9. päivästä heinäkuun 21. päivään 1938.[5][6] Ihanaa on elää kuvattiin Kalifornian Pasadenassa ja Burbankissa sijaitsevilla studioilla.[5][6] Tuotantoyhtiönä toiminut RKO Radio Pictures[3][6] lainasi Ralph Bellamya Columbia Picturesilta elokuvaan.[5][6] Alun perin elokuva piti kuvata Technicolorilla, mutta lisäbudjetti olisi noussut liian korkeaksi.
Ihanaa on elää sai Yhdysvaltain ensi-iltansa 2. syyskuuta vuonna 1938.[6][7] Suomessa elokuva sai teatteriensi-iltansa 22. joulukuuta 1938.[3] Tuotantoyhtiönä toiminut RKO Radio Pictures oli myös elokuvan levittäjä Yhdysvalloissa ja ulkomailla.[7][1]
Ilmestyessään Ihanaa on elää sai kriitikoilta sekalaiset arvostelut.[5] Kuitenkin Motion Picture Heraldin elokuvakriitikon William R. Weaverin mielestä Ihanaa on elää on Rogersin ja Astairen parhain elokuva.[5] Rotten Tomatoes -sivuston mukaan kriitikoiden arvosteluista 60 prosenttia on myönteisiä perustuen viiteen arvosteluun.[8]
Ihanaa on elää tuotti Yhdysvalloissa ja Kanadassa 1 113 000 dollarin lipputulot.[2] Ulkomailla elokuva tuotti lisäksi 618 000 dollaria.[2] Ihanaa on elää tuotti yhteensä 1 731 000 dollarin lipputulot, ja RKO:n asiakirjojen mukaan RKO jäi häviölle 68 000 dollarin verran.[6][5][2] Ihanaa on elää on Rogersin ja Astairen ensimmäinen elokuva, joka ei saanut voittoja.
Palkintoehdokkuudet | ||||
---|---|---|---|---|
Vuosi | Palkinto | Kategoria | Ehdokas | Tulos |
1939 | Oscar-palkinto | Paras laulu | Irving Berlin | Ehdokkuus |
Paras musiikki | Victor Baravalle | Ehdokkuus | ||
Paras lavastus | Van Nest Polglase | Ehdokkuus | ||
2006 | Satellite-palkinto | Paras klassikkoelokuvan DVD-julkaisu | Ehdokkuus | |
RKO Radio Pictures julkaisi elokuvan ensimmäistä kertaa VHS:lle Yhdysvalloissa 20. huhtikuuta vuonna 1994.[5] Warner Bros. julkaisi elokuvasta ensimmäisen DVD-julkaisun 24. lokakuuta vuonna 2006.[8][1]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.