Suomessa ja Ruotsissa aikoinaan ollut käytäntö elatusta vailla olleiden lasten elättämiseksi From Wikipedia, the free encyclopedia
Huutolaisuus (ruots. barnauktion, "lasten huutokauppa") oli Suomessa ja Ruotsissa[1] 1800-luvun alusta 1900-luvun alkuvuosikymmenille saakka voimassa ollut järjestelmä, jossa kunta luovutti huutokauppaa muistuttavassa tilaisuudessa elatusta vailla olleen lapsen tämän ylläpidosta vähiten rahaa vaatineelle perheelle tai henkilölle.[2] Lasten lisäksi saatettiin myydä myös vanhuksia, sairaita tai kehitysvammaisia.[3]
Huutokauppa järjestettiin perinteisesti viattomien lasten päivänä 28. joulukuuta.[4] Järjestelmä oli Suomessa yleinen varsinkin 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alkuvuosina,[5] kunnes se lopetettiin virallisesti vuonna 1923 voimaan tulleen köyhäinhoitolain myötä. Tästä huolimatta viranomaiset järjestivät huutokauppoja vielä 1930-luvulla, koska lain valvonta oli lähes olematonta. Viimeinen varmuudella pidetty huutokauppa järjestettiin Suomessa vuonna 1935. Varsinaisten huutokauppojen vähitellen loputtua, jatkettiin lasten sijoittamista perheisiin rahaa vastaan kuitenkin vielä 1940-luvullakin.[6] Ruotsissa huutolaisuus kiellettiin vuonna 1918.[7] Huutolaisten asemaan oli jo aikaisemminkin pyritty saamaan parannuksia. Esimerkiksi Vanajan kunnassa valtiopäivämies Juhana Idänpään-Heikkilä vaati kansakoulun perustamisen yhteydessä vuonna 1865, että myös huutolaislasten tulisi käydä kansakoulua ja isäntien pitää huoli heidän koulunkäynnistään.[5]
Pienen korvauksen ja puutteellisen valvonnan vuoksi huutolaisen ylläpito oli usein huonoa ja hänellä saatettiin teettää paljon töitä. Erityisesti maaseudulla he joutuivat raatamaan talon töissä orjuuden kaltaisissa olosuhteissa ja usein huutolaislapsia myös kohdeltiin erittäin julmasti ja pahoinpideltiin.[6]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
