Edvard Munchin maalaus From Wikipedia, the free encyclopedia
Huuto (norj. Skrik, alun perin Epätoivo, 1893–1910) on norjalaisen ekspressionistisen taidemaalarin Edvard Munchin kuuluisa maalaus. Sitä pidetään Munchin merkittävimpänä teoksena ja yhtenä Norjan tärkeimmistä kulttuuriaarteista. Maalaus symboloi eksistentiaalista ahdistusta. Taustalla on Oslon kaupunki, verenpunainen taivas ja kävelytie, jolla hahmo seisoo. Hahmon on tulkittu joko peittävän korvansa kuulemiltaan huudoilta tai huutavan itse.[1]
| Huuto | |
|---|---|
 |
|
| Nimi | Huuto |
| Tekijä | Edvard Munch |
| Valmistumisvuosi | 1893 |
| Taiteenlaji | maalaus |
| Korkeus | 91 cm |
| Leveys | 73,5 cm |
| Sijainti | Kansallisgalleria |
| Paikkakunta | Oslo |
| Koordinaatit | 59°54'58"N, 10°44'15"E |
Munch kirjoitti:
Tutkijoiden mukaan Munchin kuvailema tilanne saattoi tapahtua talvella 1883–1884, jolloin Krakataun tulivuorenpurkauksesta syntyneet tuhkapilvet saivat auringonlaskut näyttämään poikkeuksellisen punaisilta aina Euroopassa saakka. Maalauksessa esiintyvä hahmo on saattanut saada innoituksensa perulaisesta muumiosta, jonka Munch oli aiemmin nähnyt Pariisin maailmannäyttelyssä 1889.[2]
Edvard Munch teki Huuto-aiheesta useita versioita eri tekniikoilla. Oslon Munch-museossa on kahdesta maalatusta versiosta jälkimmäinen (1910) ja yksi pastellimaalaus. Varhaisempi maalatuista versioista (1893) on Norjan Kansallisgalleriassa. Pastelliversio vuodelta 1895 on yksityisomistuksessa. Munch teki samasta aiheesta myös litografian (1895), ja lisäksi aiheesta on olemassa Munchin luonnoksia.
Kansallisgallerian Huuto varastettiin 12. helmikuuta 1994 Lillehammerin talviolympialaisten avajaispäivänä, mutta saatiin takaisin saman vuoden toukokuussa. Munch-museon Huuto puolestaan varastettiin 22. elokuuta 2004. Samalla varastettiin myös toinen Munchin maalaus, Madonna.
Norjalainen uutislehti Dagbladet kertoi 28. huhtikuuta 2005, että Munch-museon Huuto ja Madonna olisi tuhottu polttamalla. 31. elokuuta 2006 Norjan poliisi kuitenkin ilmoitti löytäneensä maalaukset ”odotettua paremmassa kunnossa”.[3] Madonna saatiin restauroitua ennalleen, mutta Huutoa ei voitu täysin palauttaa kärsimistään vaurioista.[4]
Huudon ja Madonnan konservointi perustui vaurioituneista kuvista tehtyyn kattavaan arviointiin. Maalaukset tutkittiin perusteellisesti käyttämällä mikroskooppia sekä röntgen-, ultravioletti- ja infrapunamenetelmiä. Pigmenttien ja sidosaineiden näytteitä lähetettiin ulkoisiin laboratorioihin analyysejä varten. Kuvien teknisestä ja kemiallisesta koostumuksesta kerättiin paljon tietoa. Nykyisin käytettävät konservointimenetelmät perustuvat näiden kokeiden ja raporttien tuloksiin sekä menetelmien yksityiskohtaiseen valintaan. Neuvotteluja käytiin myös kansainvälisten konservointialan taidekonservointiasiantuntijoiden kanssa. Työn tulokset esitettiin Oslon Munch-museossa vuonna 2008.[5]
Norjalainen Petter Olsen omisti erään Huudon pastelliversion. Se myytiin Sothebyssa vuoden 2012 toukokuussa 91,3 miljoonalla eurolla, mikä on huutokaupan kautta myytyjen taideteosten kaikkien aikojen ennätys.[6][7] Olsen aikoi käyttää maalauksesta tulevat rahat taidekeskukseen, museoon ja hotelliin, jotka hän perustaa maatilalleen.[8] The Wall Street Journal kertoi kesällä 2012 että ostaja oli amerikkalainen miljardööri Leon Black. Black ei kommentoinut väitettä.[9]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
