Horemheb

Horemheb oli Egyptin 18. dynastian viimeinen faarao. Hän hallitsi vuosina 1323–1295 eaa.

Horemheb
Yksityiskohta Horemhebin patsaasta, Wienin taidehistoriallisessa museossa.
Faarao
Hallitsi	1319 eaa. tai 1306 eaa. - 1292 eaa. (18. dynastian viimeinen)
Edeltäjä	Ay
Seuraaja	Ramses I
Tiedot
Kuollut	1292 eaa.
Puoliso	Amenia, Mutnedjmet, kolmas vaimo
Lapset	(ei poikia hengissä hänen kuollessaan)
Hauta	KV57
Infobox OKNimi-testi OK

Horemheb hieroglyfein

syntymänimi

Horemheb-meryamon Horus on juhliva Amon-jumalan rakastama

valtaistuinnimi

Djeserkheperura-setepenra Ra-jumalan ilmenemismuodot ovat pyhiä Ra-jumalan valittu

Perhe

Horemheb ei ollut kuninkaallista syntyperää, vaan hän oli toiminut edeltävien faaraoiden (mm. Tutankhamonin ja Ayn) upseerina. Faarao Ayn kuoleman jälkeen silloinen upseeri Horemheb julisti itsensä faaraoksi.^lähde?

Hänen vanhemmistaan tai muusta perheestään ei ole asuinpaikan lisäksi juuri tietoa. He asuivat todennäköisesti Herakleopoliissa (muinaisegyptiläiseltä nimeltään Nen(i)-nesut/Hut-nen-nesu).^lähde?

Vaimoja hänellä oli kolme. Ensimmäinen, aatelisnainen Amenia, kuoli ehkä jo ennen Horemhebin nousua faaraoksi. Toinen vaimo oli Mutnodjmet, joka oli mahdollisesti faarao Akhenatenin vaimon Nefertitin sisar. Mutnodjmet kuoli ehkä noin 45-vuotiaana Horemhebin hallittua 13 vuotta, ehkä synnytykseen. Muumion perusteella hän oli synnyttänyt useasti, mutta Horemhebillä ei kuollessaan ollut eläviä perillisiä.^lähde?

Valtakausi

Valtaan päästyään Horemheb julkisti Horemhebin ediktin nimellä tunnetun julistuksen, joka on löydetty steelaan kaiverrettuna Karnakista. Siinä kuvattiin maan tuolloista surkeaa tilaa, kansan kurjuutta ja virkamiesten väärin­käytöksiä. Ediktissä uhattiin ankarilla rangaistuksilla: vilppiin syyllistyneiltä virkamiehiltä oli leikattava nenä ja myös maanpakorangaistus palautettiin käyttöön.^[1]

Horemheb teki myös voitavansa hävittääkseen kaikki muistot Akhenatonista ja tämän kolmesta seuraajasta, Smenkhkaresta, Tutankhamonista ja Aysta, joita hän piti syyllisinä Egyptissä tuolloin vallinneeseen kurjuuteen. Niinpä heitä esittävät veistokset joko rikottiin tai niistä hakattiin nimet pois ja tilalle hakattiin uuden hallitsijan nimi. Myös Akhenatonin rakennuttamat Atonin temppelit purettiin. Horemheb selitti myös olleensa Amenhotep III:n laillinen seuraaja, minkä vuoksi egyptiläisissä asia­kirjoissa alettiin laskea hänen hallitus­vuotensakin Amenhotep III:n kuolemasta, vaikka hän todellisuudessa nousi valtaan lähes 30 vuotta myöhemmin. Sen vuoksi eräissä egyptiläisissä teksteissä hänen mainitaankin hallinneen 50 vuotta.^[1][2] Vielä seuraavan 19. dynastian aikaisissa luetteloissa, esimerkiksi Abydoksen kuningas­luettelossa, Horemheb mainitaan Amenhoptep III:n välittömänä seuraajana.^[1][3]

Hauta

Horemhebin hauta sijaitsee Kuninkaiden laaksossa (hauta KV57). Lisäksi hänellä oli Sakkarassa keskeneräinen ei-kuninkaallinen hauta, joka kuitenkin jäi käyttämättä. Horemhebin kivinen sarkofagi on yhä haudassa, mutta muumiota ei ole löydetty. Sen sijaan haudasta on löydetty naisen ja vastasyntyneen lapsen muumiot, jotka ovat todennäköisesti kuuluneet Mutnodjmetille ja hänen lapselleen.^lähde?

Seuraaja

Horemhebilla ei ollut perillisiä, joten 18. dynastia päättyi hänen kuolemaansa. Hänen visiirinsä (pääministerinsä), armeijan komentajan poika, nousi faaraoksi nimellä Ramses I.^lähde?

Populaarikulttuurissa

Horemheb on myös keskeisessä sivuosassa Mika Waltarin romaanissa Sinuhe egyptiläinen.