Hirvijärvi (kylä Jalasjärvellä)
kylä Kurikan kaupungissa From Wikipedia, the free encyclopedia
Hirvijärvi (myös Hirvikylä) on kylä Kurikassa Etelä-Pohjanmaalla entisen Jalasjärven kunnan alueella. Kylä rajoittuu pohjoisessa Taivalmaahan, lännessä Jalasjärven kirkonkylään ja Keskikylään, etelässä Keskikylään ja Ylivalliin sekä idässä Alavalliin ja Seinäjoen kaupunkiin.[2]
| Hirvijärvi Hirvikylä |
|
|---|---|
 Hirvijärven kylää ja etualalla samanniminen järvi. Kuva otettu heinäkuun 2012 tulvan aikaan. |
|
  Hirvijärvi |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Suomi |
| Maakunta | Etelä-Pohjanmaa |
| Kunta | Kurikka |
| Entinen kunta | Jalasjärvi |
| Aikavyöhyke | UTC+2 |
| – Kesäaika | UTC+3 |
| Postinumero | 61630[1] |
Kylä on saanut nimensä Hirvijärvi-nimisestä järvestä. Järvi on valtakunnallisesti merkittävä lintuvesi.[3] Järveen laskevat Hirvijoki ja Hirviluoma.[4]
Kesäaikaan Hirvijärvellä voi uida Mäntyrannan uimapaikalla. Kylässä on myös valaistu pururata, jolla on mahdollista lenkkeillä ja hiihtää talvisin. Lisäksi kylässä on pyöräilyreitistö.[5] Hirvijärvellä sijaitsee myös motocross-rata Heittola. Radan ylläpidosta vastaa Jalasjärven moottorikerho Jamoke.
Kylässä toimii Hirvijärven koulu, jossa on 53 oppilasta sekä kolme opettajaa, joista koulunjohtajana Anna-Maija Koskela (2015).[6]
Hirvikylän ensimmäinen talo oli Marttila, isäntänsä Martti Sipinpojan mukaan. Hän oli Jalasjärven seitsemäs kirjoihin laitettu isäntä, kun hänen talonsa merkittiin verolle vuonna 1561. Seuraavana vuonna Tuomas Tuomaanpoika perusti kylään Komsilan talon, joka autioitui vuonna 1569, kun isäntä muutti uudisviljelijäksi Teuvalle. Pian myös Marttilan isäntä muutti ilmeisesti Kauhajoelle uudisviljelijäksi. Vuodesta 1626 alkaen Matti Heikinpoika alkoi maksaa Kouvon talosta veroa ainoana koko kylässä. Enemmän asukkaita alkoi tulla vasta tervanpolton myötä, jolloin myös Marttila ja Komsi otettiin uudelleen viljelyyn, ja Hirvijärven rannalle perustettiin Ventelän tila.[7]
1700-luvun alussa syntyi Hirvikylään kolme uudistilaa: Mäntykoski, Taivalkoski ja Kasari, mutta sitten isoviha keskeytti kylän kehittymisen. 1700-luvun puoliväliin mennessä olivat syntyneet Ojaniemen, Kohtamäen ja Haapamäen tilat. Vuosisadan lopulla Ruotsin valtiovalta alkoi edistää uudisasutusta niin, että 1800-luvun alkuvuosina taloja oli 15, uusina Huhtakallio, Luokkakallio, Mäntykoski, Taivalmäki, Tuisku, Viinamäki ja Vuorenmaa. 1800-luvun puoliväliin mennessä tilojen jakaminen oli kasvattanut Hirvijärven talojen määrää 38:aan.[7]
1800-luvun lopulla Hirvikylään perustettiin useita yksityisiä meijereitä, jotka 1907 yhdistyivät Hirvijärven Osuusmeijeriksi. Tuulimyllyjen lisäksi Hirvijoen koskissa oli monia sahoja ja jauhomyllyjä, joista Mäntykosken Sähkö ja Mylly toi sähkövalon kylään ja Taivalkosken mylly alkoi sotien jälkeen erikoistua talkkunan tuotantoon.[7]
Ensimmäinen kansakoulu Hirvijärvelle saatiin 1891 ja sille oma koulutalo Konimäelle 1895. Vuonna 1901 koulutaloon saatiin kirjasto. Nykyinen Hirvijärven koulu sijaitsee aivan eri paikassa.[7] Enimmillään kylässä oli viisi koulua: Konimäen (1891–), Taivalmäen, Mäntykosken (1922–1976), Viinamäen (1920–1966) ja Komsin (1939–) kansakoulut.[8]
Kieltolain aikana vuonna 1926 Hirvijärven raittiusseura sai oman toimitalon, Joukolan, joka on yhä käytössä, samoin kuin Evankelisen nuorisoliiton 1955 avattu toimitalo. Molemmat yhdistykset ovat olleet tunnettuja etenkin musiikkitoiminnastaan.[7]
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
