Helkama Raisu on Helkaman mopomalli, joka tuli tuotantoon 1970-luvulla. Mallin menestys jatkui 1980-luvun loppuun saakka, jolloin sen korvasi AX-malli.
Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. |
Historia
1970-luvun puolivälissä Helkama alkoi kehitellä omaa maastokelpoista mopomallia. Prototyyppien (RT 50) ja vuosien kehitystyön jälkeen syntyi ”Helkama Raisu MM”, joka tyyppihyväksyttiin marraskuussa 1977. Raisun maasto-ominaisuudet osoittautuivat erinomaisiksi. Sillä voitettiin viisi kertaa Minitrial Cup -mestaruus vakiomopoluokassa. Ensimmäisen Minitrial-mestaruuden Raisulla ajoi Jukka Kuusinen mallin esittelyvuonna 1978. Kuusinen ajoi tehdaspyörällä, jonka sai Helkamalta omakseen kauden päätyttyä. Raisua valmistettiin vuoteen 1988 saakka, jolloin sen korvasi Helkaman uusi AX-malli. Raisu oli Helkaman viimeinen ilmajäähdytteinen ja katteeton mopomalli.
Mallikohtaisia tietoja
Raisu MM -78
Raisu MM -malli oli markkinoille tullessaan selvästi Soliferin ja Tunturin kilpailevia maastomalleja parempi. Raisussa oli Suomessa valmistettu putkirunko italialainen Minarelli-moottori ja Marzocchin jousitusosat. Raisu menestyi erinomaisesti kilpailuissa, ja sillä ajettiin esimerkiksi Minitrial Cupin kolmoisvoitto heti esittelyvuonna 1978. Todennäköinen syy nimen MM-merkintään oli moottorivalmistaja Minarellin menestys 125 cc -ratamoottoripyörissä. Menestystä pyrittiin hyödyntämään Raisun markkinoinnissa.lähde?
Raisu MM -79
Raisua uudistettiin suhteellisen paljon jo toisena tuotantovuotena. Marzocchin jousitusosat vaihdettiin Paiolin vastaaviin, jalkatapit ja vaihdepolkimen pää muutettiin kääntyviksi, käynnistinakselia lyhennettiin ja seisontatuki siirrettiin takahaarukkaan.
Raisu MM -80
Vuoden 1980-malli oli harrastajien mukaan viimeinen aito ”MM-Raisu”. Moottorina oli edelleen Minarelli P4SF. Toisiovälitykset olivat MM-malleissa 13/47, ja niiden kiinnitys tapahtui neliökiinnityksellä.
Raisu 81-85
Vuosien 1981–1985 malleihin tehtiin runsaasti muutoksia. MM-mallissa oli havaittu puutteita. Runko oli rikkoontumisaltis raskaammassa käytössä, eikä moottorin vääntö ollut riittävä. Moottori vaihdettiin Minarellin P4E:hen, jossa pakoputken kiinnitys tapahtui kolmella pinnapultilla. Moottorissa oli myös suuremmat sylinterin jäähdytysrivat. Muutosten seurauksena moottoreiden sylinterit eivät olleet enää vaihtokelpoisia keskenään. Muita merkittyviä uudistuksia olivat istuimen ja polttoainetankin uusi muotoilu, vahvempi runko sekä kolmen pienimmän vaihteen välitysten pienennys 10 %:lla suuremman väännön saavuttamiseksi. Uusi välitys toteutettiin pidentämällä 4. vaihteen ensiövälitystä ja pienentämällä toisiovälitystä 13/52:ksi. Mallin nimestä pudotettiin pois merkintä MM, ja mallin viralliseksi nimeksi tuli pelkkä Raisu. Vuosien 1981–1986 tyyppiversiosta tuli Helkama Raisun yleisin malli. Uudistukset onnistuivat hyvin, ja tulosta pidetään Raisun parhaana kehitysversiona.
CR
Vuosina 1984–1986 valmistettu CR-rinnakkaismalli kokeili Raisun muuntautumiskykyä. Kirjainyhdistelmä ”CR” tulee todennäköisesti sanoista Custom Raisu tai Chopper Raisu. Mallin moottori Minarellin P4R oli kahta edellistä moottorimallia kehittyneempi, esimerkiksi sen puristussuhde oli parempi. CR-mallin erottivat tavallisesti Raisusta moottorin ja kaasuttimen lisäksi uudistettu penkki ja tarrat. Malli oli myös selvästi harvinaisempi kuin muut Raisu-mallit.
Raisu 86–88
Raisun viimeisinä valmistusvuosina mallia parannettiin edelleen. Kytkin muuttui järeämmäksi, lokasuojat muovisiksi ja etuvalo neliskanttiseksi. Raisun tuotanto lopetettiin vuonna 1988 uudemman AX-mallin tieltä.
Raisu nykypäivänä
Raisuja näkee tieliikenteessä nykyisin harvoin. Harvoja poikkeuksia kuitenkin löytyy, ja Suomessa on vielä ainakin yksi täysin ajamaton Raisu.[1]
Teknisiä tietoja
Moottori: | Motori Minarelli P4SF(MM -81) / P4E (81- ) / P4R (CR), ilmajäähdytteinen 2-tahtimoottori |
---|---|
Kaasutin ja (pääsuutin): | Dell’Orto MM Dell'orto SHA 14.9 (47), CR Dell'orto SHBA 12.9 (50) |
Puristussuhde: | MM 7,6:1, CR 10,2:1 |
Suurin teho kW/rpm | MM 1,18/4250, CR 1,14/4750 |
Iskutilavuus: | 49 cm3 |
Sylinterin halkaisija: | 38,8 mm |
Iskunpituus: | 42 mm |
Sylinterinkannen kiristysmomentti: | 17-18 nm |
Kytkin: | Märkä monilevy, 4-levyinen (CR-mallissa 5-levyinen) |
Vaihteet: | 4, 1-N-2-3-4 |
Sytytysjärjestelmä: | Kärjellinen magneetto (Ducati), 6v |
Katkojan kärkiväli: | 0,35–0,4 mm |
Sytytysennakko: | Merkitty vauhtipyörään. MM 20o(n. 18 mm vauhtipyörän kehällä), CR 24o(n. 23 mm) |
Sytytystulppa: | MM Champion L89CM / NGK B6HS, CR Champion N5C / NGK B6ES |
Sytytystulpan kärkiväli: | 0,4–0,6 mm |
Sytytystulpan kiristysmomentti: | Sormikiristys+ 1/4 kierros |
Pituus: | 1 830 mm (CR: 1 780 mm) |
Maavara: | 290 mm (CR: 250 mm) |
Akseliväli: | 1 140 mm |
Eturengas: | MM 2.25"x19", CR 2.75"x17" |
Takarengas: | 2.75"x17" |
Paine: (etu, taka) | 1,7 ja 2,2 bar |
Etuiskunvaimentimien oljymäärä: | 1,1 dl hydrauliikkaöljy, esimerkiksi Shell Tellus. |
Vaihteistoöljy: | Mineraalipohjainen moottoriöljy (esimerkiksi 15w-30), öljytilavuus mallista riippuen noin 700 ml. |
Lähteet
Aiheesta muualla
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.