Helena Westermarck

Helena Charlotta Westermarck (20. marraskuuta 1857 Helsinki – 6. huhtikuuta 1938 Helsinki) oli suomalainen taidemaalari, kirjailija ja naisasianainen. Hänen veljensä oli antropologi Edvard Westermarck.^[1]

Helena Westermarck
Helena Westermarck.
Henkilötiedot
Koko nimi	Helena Charlotta Westermarck
Syntynyt	20. marraskuuta 1857 Helsinki
Kuollut	6. huhtikuuta 1938 (80 vuotta) Helsinki
Taiteilija
Kuuluisimpia töitä	Silittäjättäret
Palkinnot
Valtion kirjallisuuspalkinto (1900)
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Helena Westermarck: Lapsia tuvassa (1892).

Elämäkerta

Westermarck opiskeli Suomen taideyhdistyksen piirustuskoulussa Helsingissä vuosina 1874–1877, jonka jälkeen opinnot jatkuivat taidemaalari Adolf von Beckerin johdolla vuoteen 1880 asti. Westermarck muutti 1880 Ranskaan Pariisiin, jossa opiskeli Académie Colarossissa vuosina 1880–1881 ja 1884.^[2][1]

Pariisissa Westermarck sairastui keuhkotautiin eikä voinut enää jatkaa maalaamista, vaikka toipuikin taudista. Hän alkoi sairasaikanaan kirjoittaa esseitä ja taidearvosteluita Finsk Tidskrift aikakauslehteen. Myöhemmin Westermarck kirjoitti yhä enemmän naisen asemasta yhteiskunnassa sekä naishistoriasta. Hän oli Unioni Naisasialiiton ensimmäisiä vaikuttajia, kun yhdistys perustettiin vuonna 1892. ^[3][1]

Westermarckin kuuluisimpiin töihin kuuluu maalaus Silittäjättäret (1883).^[4] Hänen taulunsa Les Paresseuses sai kunniamaininnan Pariisin maailmannäyttelyssä vuonna 1889.^[1]

Kirjallinen tuotanto

• Ur studieboken I–II, berättelser och utkast. 1890-1891. Novelleja ja esseitä.
• George Eliot och den engelska naturalistiska romanen: en literär studie. Wentzel Hagelstam, Helsingfors 1894
• Framåt: berättelse. Bonnier, Stockholm 1894
• Nyländska folksagor berättade för ungdom af Helena Westermarck. 1897. Satukokoelma.
• Lifvets seger: berättelse. Söderström, Helsingfors 1898
• Tecken och mineskrift från adertonhundratalet (I fru Ulrikas hem). 1900. Romaani.
• Ljud i natten. 1903. Romaani.
• Fredrika Runeberg: en litterär studie. Söderström, Helsingfors 1904
• Dolda makter: bilder och hägringar. Söderström, Helsingfors 1905
• Bönhörelse: en historia. Söderström, Helsingfors 1909
• Vandrare. 1910. Romaani.
• Fredrika Runeberg: ett föredrag. Helsingfors 1912, suomeksi nimellä Fredrika Runeberg: esitelmä. Martta-yhdistys, Helsinki 1912
• Om kvinnorörelsen och dess upp komst. Helios, Helsingfors 1913
• Kvinnospår: kulturbilder från 1800-talets förra del. Söderström, Helsingfors 1913
• Nyländska folksagor berättade för ungdom. 2. Lilius & Hertzberg, Helsingfors 1913
• Nyland i skaldernas sång och saga. Lilius & Hertzberg, Helsingfors 1915
• Elisabeth Blomqvist, hennes liv och gärning: en biografisk studie, enligt brev och dagboksanteckningar. 1-2. Söderström, Helsingfors 1916-1917
• Hundrade minnen från Österbotten jämte österbottniska anekdoter: en efterskörd efter Sara Wacklin; ; utgivna och försedda med en levnadsteckning av Helena Westermarck. Schildt, Helsingfors 1919, suomeksi nimellä Satanen muistelmia Pohjanmaalta ynnä Saara Wacklinin kuoltua julkaistuja pohjalaisia kaskuja. Gummerus 1924
• Vägvisare: berättelse. Söderström, Helsingfors 1922
• Mathilda Rotkirch, Finlands första målarinna: en kulturbild. Söderström, Helsingfors 1926
• Adelaïde Ehrnrooth: Kvinnosprår i finländskt kulturliv. 1928. Elämäkerta.
• Finlands första kvinnliga läkare Rosina Heikel: kvinnospår i finländskt kulturliv. Söderström, Helsingfors 1930
• Några anteckningar om Konstnärsgillet i Finland. 1934
• Tre konstnärinnor: Fanny Churberg, Maria Wiik och Sigrid af Forselles. Söderström, Helsingfors 1937
• Mina levnadsminnen. 1941. Postuumi muistelmateos.
• Berättelser i urval. Söderström, Helsingfors 1951

Palkinnot

• Valtion kirjallisuuspalkinto 1900

Lähteet

1. Helena Westermarck kuollut, Aamulehti, 07.04.1938, nro 94, s. 7, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
2. Suomen kuvataiteilijat verkkomatrikkeli. Westermarck Helena Charlotta 2005. Suomen Taiteilijaseura. Viitattu 13. huhtikuuta 2008.
3. Alarto, Anne – Kyrki, Irma – Saraste, Maija: Saran sisaret: Naiskirjallisuuden perinnettä Suomessa 1800-luvulta 1900-luvun alkuun. (PDF) 7.4.2005. Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto. Viitattu 13.4. 2008.
4. Leskelä-Kärki, Maarit: Maalarin ja kirjailijan sielu: Helena Westermarckin elämäkerta 18.11.2009. Agricolaverkko. Viitattu 13.3.2019.

Kirjallisuutta

• Dahlberg, Julia: Konst och vetenskap: Intellektuell gemenskap i Helena Westermarcks brev till sin bror. Niin & näin 2/2016.
• Dahlberg, Julia: Konstnär, kvinna, medborgare: Helena Westermarck och den finska bildningskulturen i det moderna genombrottets tid 1880–1910. (Diss. Bidrag till kännedom av Finlands natur och folk, 201) Helsingfors: Finska Vetenskaps-Societeten, 2018. ISSN 0067-8481 ISBN 978-951-653-420-9 Teoksen verkkoversio.
• Dahlberg, Julia (2018). "Konstnär, kvinna, medborgare. Helena Westermarck och den finska bildningskulturen i det moderna genombrottets tid, 1880–1910. Lectio praecursoria 3.3.2018". Ennen ja nyt. Historian tietosanomat.
• Dahlberg, Julia (2018). ”When Artists Became Intellectuals. Female Artistic Persona and Science as a Significant Other”, Persona Studies 4:1 (2018), 60–73. Teoksen verkkoversioon.
• Konttinen, Riitta: ”Westermarck, Helena (1857–1938)”, Suomen kansallisbiografia, osa 10, s. 458–460. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007. ISBN 978-951-746-451-2 / Teoksen verkkoversio.
• Toftegaard Pedersen, Arne: Helena Westermarck: Intellektets idoga arbetare. (Skrifter utgivna av Svenska folkskolans vänner, 207) Helsingfors: Svenska folkskolans vänner, 2016. ISSN 1456-8233 ISBN 978-952-7076-23-1
• Weckman, Harriet: Kynällä vai siveltimellä: Helena Westermarck 1857–1938. Otava, 2009.

Aiheesta muualla

• Helena Westermarckin digitoituja teoksia Kansalliskirjastossa.
• Westermarck, Helena hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)

Tämä kirjailijaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.