Harvialan kartano
kartano Janakkalassa From Wikipedia, the free encyclopedia
kartano Janakkalassa From Wikipedia, the free encyclopedia
Harvialan kartano on Janakkalan ja Hämeenlinnan alueilla sijaitsevassa Harvialan kylässä sijaitseva kartano. Kartano on useasta eri tilasta muodostettu kartano ja eräs Janakkalan suurkartanoista.
Harviala, josta käytetään paikallisessa murteessa myös nimitystä Harvijala, esiintyy ensimmäisen kerran muodossa Harwiala vuonna 1425. Asiakirjoissa esiintyvät myös kirjoitusasut Harvela, Harvila ja Harvala. Lisäksi ovat olleet käytössä esimerkiksi muoto Morthen Hareasist (1464) sekä muodot Harfuila (1477) ja Harffwela (1490). Nimen pohjana on ehkä sana Harvia(inen), esimerkiksi Oleff Harffwia (1455) Lempäälässä, Mor(ten) Haruia 1571 Lahdenpohjan neljänneksessä Satakunnassa.
Tämän Harvialan nimen puitteissa voidaan koota eräänlainen nimipesue, johon kuuluvat: Harvia, Harviala, Harviainen, Harvio, Harva, Harvi[la], Harvo, Harvola, Harvonen sekä esimerkiksi Vanajassa Harvoilanmäki, Harwoila 1766 (Mäskälässä). Tämä nimipesue on Suomen nimistössä melko yleinen.
Perimätiedon mukaan kylän paikalle syntyi kartano Ruotsin vallan aikana. Kartanon ensimmäinen omistaja olisi ollut Birger-jaarlin poika Pentti (1254–1291), myöhempi Suomen herttua ja Linköpingin piispa. Harviala oli Vanajan pitäjän suurin yhtenäinen rälssiomistus. Kartano periytyy jo keskiajalta, jolloin se oli muun muassa Kurki-suvun omistuksessa. Näin se kilpailee Laukon kartanon kanssa Kurki-suvun synnyinsijana.
Harvialan lääni (vertaa Jokioisten lääni), kuten tilakokonaisuutta yleisesti kutsuttiin, jaettiin neljään osaan 1400-luvun lopulla. Lepaan sukuinen valtaneuvos Björn Klasson omisti vuonna 1527 neljäsosan Harvialasta, Äikäälän ja maita myös Janakkalan Kiialasta. Björn oli yksi Klas Hanssonin perillisistä. Näitä maitansa hän laajensi ostamalla sisarusten osuuksia Harvialasta. Vuonna 1530 hän osti lisäksi Yläneen ja Höitilän talot. Tämän suureksi muodostuneen Harvialan läänin lisäksi hän omista alueita myös muualla Hämeessä, Uudellamaalla sekä Varsinais-Suomessa. Vuonna 1555 Björnin maaomaisuus oli Hämeen mahtavin ja koko Suomen viidenneksi suurin.
Myöhemmin kartanolle on ollut tyypillistä kuulua korkeille ruotsalaisille aatelissuville, jotka eivät ole itse asuneet kartanossa. Kartanon maista on erotettu muun muassa Äikäälän tila, josta on myöhemmin muodostunut Vanajanlinna ja entinen lampuotitila josta muodostui Suvikkaan kartano.[1] Aikojen kuluessa on Harvialaan yhdistetty 23 säteri-, rälssi- ja verotilaa, yhteensä 27 manttaalia. Torpparivapautuksen jälkeen tilasta myyttiin 57 torppaa, joiden pinta-ala on 1 939 ha, itsenäisiksi taloiksi, muut Harvialan torpat on liitetty kartanon maihin. Kartanon pinta-ala oli vielä 1930-luvulla, torpparivapautuksen jälkeenkin 10 914,8 ha; josta puutarhaa 12, peltoa 430, laidunta 129,58, metsämaata 9 815,26 ja joutomaata 527,96 ha.
Harvialan kantatila on entinen rälssisäteri, johon on yhdistetty Niemenpään yksinäinen (ainoa talo kylässä) rälssisäteri, joka oli keskiaikainen asumiseen tarkoitettu kartano. Se on vuodesta 1600 lähtien kuulunut samalle omistajalle Harvialan kanssa, joka on todennäköisesti ollut päätila. Niemenpää on nykyisen tulkinnan mukaan Laukon asemesta todettu vanhemman Kurki-suvun kantatilaksi.
Harvialan kartanon lampuotitiloina ovat ainakin 1600-luvulta lähtien olleet Höitilän, Kirrin, Sillanpään ja Syvänojan sekä Mäntsälässä sijaitsevan Olkisen (vuosina 1589–1804) yksinäiset rälssitilat.
Syrjäntaan yksinäinen rälssitila ostettiin rälssiksi vuonna 1639. Tämän lisäksi Koljalan koko kylä kuului kartanoon. Kylä käsitti 1600-luvulla 13 tilaa, joista 3 oli vanhaa rälssiä ja 10 ostettiin rälssiksi vuonna 1624. Näin kymmenestä tilasta reduktion yhteydessä peruttiin kolme ja näin syntyivät Hakkolan ratsutila sekä Lintulan ja Raivolan perintötilat, jotka uudelleen yhdistettiin kartanoon 1850-luvulla.
Luettelo kartanon omistajista:
Harvialan tilasta muodostettiin vuonna 1908 osakeyhtiö Harviala Oy, joka otti kartanon ja sen tilukset haltuunsa. Vuonna 1913 yhtiön osakkeet myytiin W. Rosenlew & Co -osakeyhtiölle. Yhtiön johtokunnan puheenjohtajana toimi tri W. Rosenlew, kartanon isännöitsijänä oli agr. B. Schildt ja metsätalouden johtajana metsänhoitaja, fil. maist. L. Runeberg.
Harviala Oy toimii edelleen, joskin se on luopunut maa-, metsä- ja karjataloudesta. Yritys on nykyään keskittynyt tuottamaan viherrakentamiseen tarvittavia koristetaimia, erityisesti suomalaista alkuperää lehti- ja havupuita. Tuotantopinta-ala on noin 140 ha.
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.