Harri Tapper
suomalainen kirjailija From Wikipedia, the free encyclopedia
suomalainen kirjailija From Wikipedia, the free encyclopedia
Harri Tapper (28. maaliskuuta 1929 Saarijärvi – 23. joulukuuta 2012 Jyväskylä)[1] oli suomalainen kirjailija. Hän syntyi Aino (o.s. Virta, 1899–1982) ja Vihtori (1897–1970) Tapperin toisena lapsena. Hänen veljiään olivat Marko (myöhemmin kirjailija Marko Tapio, 1924–1973), Kain (kuvanveistäjä, 1930–2004) ja Yrjö (teatterilavastaja, 1932–2014).
Harri Tapper | |
---|---|
Harri Tapper Turun kirjamessuilla 2009. |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 28. maaliskuuta 1929 Saarijärvi |
Kuollut | 23. joulukuuta 2012 (83 vuotta) Jyväskylä |
Kirjailija | |
Äidinkieli | suomi |
Palkinnot | |
Pro Finlandia -mitali (2001) |
|
Aiheesta muualla | |
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Harri Tapper omistautui kirjailijanuralleen täysipäiväisesti vasta jäätyään eläkkeelle luokanopettajan työstään vuonna 1985. Esikoisteos Kirkonrakentajaveljekset ilmestyi kuitenkin jo 1962. Hänen palkittuun tuotantoonsa kuuluu romaaneja, novelleja, näytelmiä ja lyriikkaa. Parhaiten Tapper tunnetaan omaa ja taiteilijaveljestensä varttumista kuvanneesta romaanitrilogiasta Näin syntyvät revontulet (1990), Kerrothan, oi koivu (1993) ja Tulva (1995). Myöhemmin muistelmasarja laajeni vielä itsenäisillä lisäromaaneilla Missä kurkien aura on (1998) ja Pitkäsuisten suku (2002), jotka molemmat olivat myös Finlandia-palkintoehdokkaita. Keväällä 2009 muistelmaromaanit julkaistiin kirjailijan 80-vuotispäivien yhteydessä ensimmäistä kertaa yhtenäisenä laitoksena nimellä Järkäle. Alkuvuodesta 2004 sai ensi-iltansa Kajaanin kaupunginteatterissa Tapperin omaelämäkerrallisiin romaaneihin perustunut näytelmä Mihin sateenkaari päättyy.
Harri Tapperin tuotannolle on ominaista Keski-Suomen murteeseen pohjautuva puheen poljento sekä taidokas kansanihmisten kuvaus. Keski-Suomen alueen murteella on kirjoitettu muiden muassa Tapperin teokset Hevone, naene ja kuu (1999) sekä Syyntakkeetom mies (2004).
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.